We´re Back!

Kirjoituksemme otsikko on sujuvaa amerikan englantia, ihan vain tiedoksi niille, jotka eivät sitä puhu kuten me. Tutkiva ryhmä on siis palannut, halusitte te sitä tai ette.

Hetkellinen hiljaisuutemme on aiheuttanut kysymystulvan sähköpostimme, Ylen Ajankohtainen Kakkonen ja Pikku Kakkonen ovat olleet yhteydessä, mutta kyyneleet poskille jäätyen olemme joutuneet toteamaan, että juuri nyt ei ole aikaa. Nyt sitä taas on, siitä siis tämä pläjäys.

Hiljaisuutemme aikana emme suinkaan ole unhoittaneet tutkimuskohdettamme, vaan tarkkailleet häntä joka ikinen päivä (ja joka ikinen yö) alati kasvavan hämmennyksen vallassa. Kuten jo aiemmin on tullut todetuksi, aina kun olet aivan varma siitä, että nyt on pohja saavutettu, Johanna löytää kevyesti vielä yhden pykälän alaspäin. Niinpä emme edes yritä väittää, että nyt nettiin vuodetut FB -keskustelut olisivat "se viimeinen" askel kohti lopullista tuhoa. Aivan varmasti jostain löytyy vielä jotain, joka vetää Albertinkadun Ruunebergin vielä johonkin levelille. Joten sitä odotellessa.....

Tässähän on tapahtunut poissa ollessamme vaikka mitä. On jääty kiinni pillerikaupasta, on heitetty muutama keikka jopa (lähes) selvinpäin, on ihmetelty isän psykoosia, pikkusisko on viettänyt selvinpäin muutaman viikon Sollentunassa, on räjähdelty kaikkein pienimmän siskon esiintymiselle Maatilan Prinsessa -ohjelmassa jne. Jos kaikki tapahtumat tähän kirjaisi, internetin tila loppuisi kesken. Joten olkoon.

Keikkoja on siis tehty. Joskus sitä on päästy keikkapaikalle jopa ihan sopimuksessa manitun ajan puitteissa, joskus taas ei. Näitä viimeksi mainittuja keikkoja edustaa Turun Basso -ravintolan keikka, jonne, kuljetuksesta huolimatta, ilmestyttiin vasta ihan pikkaisen ennen valomerkkiä. Joka tietysti oli ihan positiivista sekin, onhan sitä joskus tultu paikalle vasta valomerkin jälkeen. Tai jätetty koko keikka väliin jos on riittävästi vituttanut.

Vaikka turhahan sitä on tuosta Basso -keikasta itkeä. Ensinnäkin sen oli myynyt Tauski, joka oli vielä varasti keikkapalkkion omalle tililleen. Siis ihan TILILLE. Siis semmoiselle, joka on pankissa, ja jonka saldon voi tarkistaa vaikkapa netissä/automaatilla/iPhonella. Johannalle tiedoksi, tämä käytäntö (siis keikkapalkkio maksetaan pankin tilille, ei käteisellä takahuoneessa) on aivan kansainvälinen käytäntö, jonka varmasti jopa Urban the Lukkomies, Mickey Rouke, kaikki "Johannalle Sulhanen" osallistuvat kandidaatit ja muut tietävät. Kysäisepä niiltä.

Bassokeikka alkoi sangen ohdakkeisesti. Matkalla Helsingistä Turkuun poliisit pysäyttivät keikkamobiilin peräti kaksi kertaa. Toisessa pysähdyksessä veivät esiintyvän taiteilijan jopa kuulusteluihin. Kaiken lisäksi matkaa hidasti suurikokoinen peura. Miten sitä silloin mitenkään voi ehtiä ajoissa! Kyseessä oli siis foorsmajöör (en nyt muista miten se kirjoitetaan).

Noh, haastattelemamme poliisijohtajat vahvistavat sen, että kaikki poliisin voimavarat yleensäkin keskitetään viikonloppuisin nimenomaan Hki-Tku -moottoritielle aina Keski-Suomea myöten. Näin ollen ei ole mahdotonta, että kyseinen taiteilja on joutunut kuulusteluihin. Johtajat kertoivat yksityisesti, pöytäkirjan ulkopuolella, että kyseisellä tieosuudella kuulusteluihin viedään useastikin henkilöitä, jotka eivät ole syyllistyneet mihinkään. Kaikki tämä tapahtuu vain miehistön koulutustarkoituksessa. Valitettavasti näin oli siis käynyt myös tässä tapauksessa vaikka kysymyksessä oli ollut kaikkien tuntema, taidoistaan tunnustettu taiteilija. Yksityisissä tutkimuksissamme olemme saaneet selville, että tämän aiheettoman kuulustelusession olivat järjestäneet Arto, psykoosi-iskä, Metropolin pujopartainen paparazzi, näätien kunniapuheenjohtaja ja kollegiaalisesti kaikki vanhat Glamour Dolls -tanssijat.

Kun kuulusteluista oli selvitty, tielle astui Suurikokoinen Peura. Haastattelemamme eläin kieltää haitanneensa the Suuren matkaa milläänlailla, sillä hän katseli ohi soljuvaa autojonoa hirviaidan takaa, eikä siis poukkoillut tiellä. Niinpä myös Suurikokoinen Peura on sangen tyytyväinen siihen, että uhkaava peurakolari vältettiin, aivan kuten Johanna on johonkin kirjoittanut. Suurikokoinen Peura ei sure omaa kohtaloaan, vaan on enemmän huolissaan Johannasta, joka tuntuu Suurikokoisen Peuran mukaan vihdoin saavuttaneen suosionsa huipun.Ja menettäneen Tauskin omille tilleilleen haaliman keikkapalkkion.

Onneksi tämä Turun keikka oli vain yksittäistapaus. Johanna Tukaisen viihdeimperiumin keikkoja kun myy tällä hetkellä ainakin taiteilija itse, Jarna the Manager, Tauski, Tauskin manageri, yksi omasta seksuaali-identistään epävarma poika Lappeenrannasta ja usea suuri ohjelmatoimisto. Nyt vain odottelemme ensi kesänä järjestettävää suurta stadion/jäähallikeikkojen kiertuetta, jossa the Tähti itse esittää taustanauhan säestyksellä kaikki neljä biisiään, taustatanssijoinaan ihan-kuka-tahansa-hommaan-ryhtyy, jakaa nimmareita keikan jälkeen lähimmällä baaritiskillä ja haukkuu kaikki tapahtuman järjestämiseen osallistuneet seuraavana päivänä Facebookissa. Kuten Johnny Cashilla aikoinaan, kiertueeseen kuuluu myös keikka vankilassa, tällä kertaa Hämeenlinnan naisvankilassa, jossa sinne tuomitut rikolliset kuuntelevat I'll Be Waiting -kappaletta posket kyyneleihin valuen. On se vaan niin hienoa!