Hyvää Joulua ja näkemiin!

Kun aloittelimme tämän blogin kanssa vuonna 2013, ajattelimme kirjoittaa Tukiaisen Johannan törttöilyistä ja hänen elämänsä sattumuksista kieli poskessa, lempeästi ja hyväntahtoisesti naureskellen. Nyt, 1,5 vuotta tuosta hetkestä, olemme tulleet siihen tulokseen, että Johanna Tukiaisen elämä itsessään on jo niin huvittavaa ettei siihen mitään blogikirjoituksia tarvita. Toisin sanoen, luet juuri nyt Tutkivien viimeistä kirjoitusta kohdehenkilöstä. Palaamme ehkä joskus jossain, tai sitten emme. Toivottavasti olemme jossain välissä kuitenkin ehtineet tuottamaan lukijoillemme edes pikkaisen viihdykettä, kenties muutaman naurun tai hymähdyksen.  Sillä se tässä kaikessa kuitenkin on ollut tavoitteena.

Kiitokset kaikille lukijoillemme ja seuraajillemme. Kun aloitimme, emme voineet kuvitellakaan kuinka paljon lukijoita saisimme. Tänään, maanantaina 15.12.2014, blogimme kokonaislukijamäärä on hieman alle puoli miljoonaa lukijaa! Tai ainakin sivuillamme on käyty lähes puoli miljoona kertaa, jotenkin on vaikea uskoa, että joku olisi jopa jaksanut lukea näitä tekstejämme niin monta kertaa. Kiitoksia kaikille teille. Kiitoksia myös kommenteista joita olette jakaneet, joko blogin kommenttikenttään tai suoraan sähköpostilla. Välillä olemme olleet korvat punaisina, välillä valvoneet öitä palautteen takia, joskus naureskelleet Johannan palautteelle, joskus taasen kiitollisena kumartaneet positiiviselle palautteelle.

Ja aivan lopuksi muutama sananen vielä Johannasta. Rouvahan on ihan oikeasti aikamoinen surullisen hahmon neito. Johanna koettaa epätoivoisesti pysyä ja pitää kiinni glamourista, vaikka jokaikinen hänen elämäänsä pikkaisen enemmän seurannut tietää, ne ne ajat ovat jääneet jo kauas. Johannan päivitykset sosiaalisessa mediassa vielä korostavat tätä, kuka muistaa yhtäkään edes pikkaisen glamouriin viittaavaa päivitystä, joka olisi alle 10 vuoden ikäinen? Glamourkuvat iltapuvuissa Miamista, viiden tähden hotelleista tai jahdeista sijoittuvat kaikki aikaan, jolloin spiruliina, ulosotto eikä huumaavat aineet olleet vielä saaneet otetta Johannasta. Nykyisin hän elää muistoillaan, tämän päivän meno kun ei ole lähelläkään noita escort -service aikoja. Johanna on joskus ollut kuitenkin ollut ihan ookoo -näköinen, kohtuullisen kuranttia tavaraa keskitasoisella seuralaispalvelumarkkinoilla. Nykyään.... no sanotaanko että jonkun verran pitäisi tehdä hommia jotta pääsisi edes seuralaispalveluyritysten listoille...... edes niille alimmille.

Johanna Tukiaisella on ihan aitoja faneja ehkä noin viisi kappaletta. Nämä tyypit ostavat jokaikisen aivopierun jonka päähenkilö nettiin tuottaa. Nämä henkilöt ovat aidosti sitä mieltä, että Johannan saama negatiivinen huomio johtuu siitä, että noin 99% ihmisistä on kateellisia Johannalle. Kateellisia mistä? Oli ihan pakko kysyä.

Suurin osa ihmisitä, jotka Johannan keikoille raahautuvat, tekevät sen siksi, että he haluavat nähdä sirkuksen partaisen naisen. He odottavat riehumista, kahvikermashowta, poliiseja, känniörvellystä jne. Ja jos tätä ei tule, he poistuvat paikalta. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii mm. se, että kun Jossu esiintyy, esityksen alussa väkeä on pilvin pimein, mutta kun show alkaa vedellä viimeisiään, yleisö on kaikonnut aika tehokkaasti. Olemme todistaneet tämän monella keikalla ja miettineet, että olisiko kysymys siitä, ettei yleisö ole sittenkään saanut sitä mitä tuli hakemaan? Eli riehumista, kahvikermashowta, poliisieja, känniörvellystä jne.? Sen sijaan he ovat saaneet epävireistä laulua laulun päälle, RIPJuliaa isolla kädellä, haahuilua ja pylly läpsimistä jumppanauhalla tai ilman. Mutta eivät siis sitä, mistä ovat maksaneet.

Netissä pyörii useita keskustelupalstoja ja jopa kokonaisia nettiyhteisöjä aivan pelkästään Johanna Tukiaisen ympärillä. Nämä palstat ja yhteisöt ovat luoneet useita ystävyyssuhteita, ihmiset ovat tavanneet samasta aiheesta kiinnostuneita tyyppejä, toisia ihmisiä, onpahan muutama ihmissuhdekin syntynyt näillä palstoilla tietojemme mukaan. Eli kyllä Johanna on jotain positiivistakin saanut aikaan. Siitä sinulle suuri kiitos , Johanna.

Johanna, meillä on kiistattomia todisteita siitä, että sinä aivan suuressa henkikökohtaisuudessasi luet tätä blogia. Siksipä haluaisimme antaa muutaman ajatuksen mietittäväksi. Nämä eivät ole ohjeita, sillä me emme todellakaan ole tyyppejä, joilla olisi varaa neuvoa ketään. Mutta toivomme sinun miettivän seuraavia asioita. Jos ei muuten, niin ihan oman mielenterveytesi kannalta.

- Huumaavien aineiden käyttö. Onko pakko vetää pillereitä ja viinaa? Tai jos on, niin onko pakko vetää niitä sekaisin?

- Painonhallinta. Johanna, sinä olet lihava. Sitä ei muuta katonrajasta otetut valokuvat eikä photoshoppaus. Pituuteesi nähden kärsit todennäköisesti vaikeasta ylipainosta. Olisiko syytä miettiä aitoa ja oikeaa laihduttamista?

- Julia. Anna nyt jo herran jestas sisaresi levätä rauhassa. Jos sinulla ei ole muuta mielestäsi julkisuuteen kelpaavaa asiaa kuin ripjulia, niin kannattaako siellä roikkua? Oikeasti.  Mutta anna edes Julialle rauha.

- Show. Sinä et osaa laulaa. Et vaikka Laajasalosta olisikin pianonsoitosta 3/3. Keskity vaikka tanssiin, sillä sen osaamista on paljon helpompi feikata kuin laulun osaamista. 

- Perhe. Rauhoitu. Perheesi todennäköisesti jopa tukisi sinua, jos et jokaisessa käänteessä viinan ja pillereiden voimalla haukkuisi heitä. Yleensä vielä joskus klo 03.00 - 05.00 yöllä.

- Mielenterveys. Meidän lääkärijäsen on estynyt juuri nyt, mutta sinulla on selkeästi mielenterveydellisillä ongelmia. Todennäköinen diagnoosi on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hae apua. Se helpottaa. Ja muista syödä niitä lääkkeitä sen ohjeen mukaan. Yliannostus ei paranna sinua yhtään nopeammin.

- Valehtelu. Lopeta se. Ainakin se valehtelu, joka yhdellä klikkauksella netissä on maailman helpointa todistaa... no, valheeksi. Jos sinun on pakko valehdella, koita löytää sitten aiheita joista ei ole todisteita,. Kenties ainakin ne viisi faniasi uskovat sen.

- Koirat. Olet ottanut koiria, jotka luottavat sinuun. Ne luottavat, että pidät heistä huolta koska heillä ei ole ketään muutakaan. Kumpikaan koiristasi ei ole itse valinnut sinua huoltajakseen, joten älä herran jestas kiduta heitä siitä, että ovat joutuneet Albertin residenssiin. Ruoki niitä, käytä ulkona äläkä jätä heitä yksinään vuorokausiksi. Kun sinulla niitä ystäviä omin sanojesi mukaan riittää, pyydä heitä auttamaan koirien hoidossa jos itse et kykene. Mutta yksikään koira ei selviä kolmea vuorokautta yksin vaikka vettä ja ruokaa olisikin tarjolla. Ja ne koirat ovat täysin syyttömiä omaan tilanteeseensa.

No niin, tämä oli siis tässä. Haluamme koko joukkuemme toimesta toivottaa lukijoillemme ja Johannalle oikein hyvää ja rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta 2015. Toivottavasti Johanna saa elämästä kiinni tulevan vankeustuomion aikana. Vaikka se olisikin huonompi uutinen meille näädille, niin kyllähän se pelastasi yhden ihmisen. Toivottavasti.

Hauskaa Joulua ja Onnelista Uutta Vuotta 2015
Tutkiva journalistiryhmä






  

Toinen maailma

"Ettekö kestä sitä, että on olemassa myös toinen maailma kuin tämä jossa elämme nyt....??????" Johanna Tukiainen, Seiskan blogin kommenttiosuus 14.02.2014.

No kestetään kestetään. Itse asiassa ihan hyvin kestetäänkin. Pikkaisen kun miettii, niin olet Johanna ihan oikeassa tuossa(kin). Nopeasti ajateltuna tulee helposti mieleen ainakin kaksi eri maailmaa, joissa toisessa ME elämme, toisessa taas emme. Otetaan esimerkki.

Toinen maailma:  "En voi käsittää mistä ihmeestä monien ihmisten suuri viha kumpuaa (ei onneksi sitä ole kaikilla, Suomesta löytyy paljon fanejani ja todellisia ystäviä jotka puolustavat ja auttavat!) Olen huomannut monien ihmisten suhtautumisesta, että he ovat tahalleen luoneet tietynlaisen käsityksen minusta tuntemattaankin, heillä on niin voimakas ennakkoluulo, että sitä ei muuta vaikka minuun tutustuisikin henkilökohtaisesti. Kaiken tämän surun ja vastoinkäymisten keskellä on törkeää edes yrittää väittää, että minulla olisi ollut jotain osuutta Julian kuolemaan. Enkä todellakaan myynyt mitään hautajaisia minnekään, olimme nimenomaan päättäneet että ne ovat henkilökohtainen ja privaatti tilaisuus," Johanna Tukiainen, Seiskan blogi 30.01.2014

Ja sitten se toinen: Johanna, ei sinua kukaan vihaa oikeassa elämässä. Sinua korkeintaan säälitään. "Tietynaisen käsityksen" ihmiset ovat luoneet sinusta mm. isäsi kertomuksista, omista kirjoituksistasi, oman käyttäytymisen takia, oikeuden päätöksistä, silminnäkijähavannoista keikoltasi/asemilta/ravintoloista/kaduilta, videoklipeistä, joita You Tube on väärällään jne. Ihan vain muutama mainitaksemme. Tämä oikea maailma EI muutu toiseksi, vaikka et muuta kirjoittaisikaan blogiisi, kuin sen, kuinka väärinkäsitetty julkisuuskuvan media on sinusta luonut. Varsinkaan kun mikään muu media ei sinusta enää kirjoita kuin Seiska, johon olet kaiken lisäksi ainakin vielä toistaiseksi työsuhteessa.

Siinä oikeassa maailmassa se olit juuri sinä, jolla oli paljonkin tekemistä Julian kuoleman kanssa. Se olit juuri sinä, joka juuri ennen kuolemaa annoit Julialle kourallisen tabuja, se olit sinä, joka et viiteen vuorokauteen ollut kiinnostunut Juliasta, joka makasi erittäin huonossa kunnossa/kuolleena kotonaan. Se olit juuri sinä, jolle tuolloin oli paljon tärkeämpää bilettää tiistaihin asti, kunnes äitisi vihdoin ja viimein sai sinut puhelimitse kiinni. Se olit juuri sinä, jolle ensimmäisenä kuolinviestin kuutuasi tuli mieleen soittaa Seiskan toimittajalle ja rahastaa tälläkin asialla. Se olit juuri sinä, joka myöhästyit tuosta "henkilökohtaisesta ja privaatista" tilaisuudesta, se olit juuri sinä, jonka suremiskuva jouduttiin lavastamaan Julian haudalle, koska kukaan perheestäsi ei halunnut kanssasi samaan kuvaan.

Johanna, se olet juuri sinä, josta tähän asti olemme kirjoittaneet sydämellisen lämpimästi, hieman niinkuin pikkaisen jälkeenjääneestä sisaresta, huumorin ja sarkasmin kautta asioita lähestyen. Mutta tuo häpeämätön oman siskon kuolemalla ratsastaminen oman itsensä kohottamiseksi ja ihan vain meikkipussin täyttämiseksi, ei ansaitse pilkettä silmäkulmassa, se ei ansaitse minkäänlaista kunnioitusta, emmekä ole aivan varmoja edes siitä, että ansaitseeko se blogikirjoitustakaan. Sen sijaan se ansaitsee syvän halveksunnan, se ansaitsee tulla aukikirjoitetuksi, ei sen takia, että sinä siitä mitään oppisit, nöyrtyisit ja kenties jopa oppisit jotain. Se ansaitsee tulla kirjoitetuksi,  vaikkapa ihan vain Julian kunniaksi.

Julia oli sairas. Monellakin tapaa. Hänellä oli diapetes, jota hän ei kyennyt hoitamaan. Lisäksi hän oli alkoholisti ja lääkkeiden väärinkäyttäjä. Tämä on totuus, joka sinunkin, Johanna, pitäisi tunnustaa. Sen sijaan, että olisit tukenut siskoasi hänen ponnisteluissaan sairauksiensa hoitamisessa, pyrkinyt auttamaan häntä jos/kun huomasit, ettei Julia siihen itse kykene, sinä avasit alkoholisitille uusia ovia, joiden avulla hänen sairautensa paheni. Ja siinä samalla tulit vieneeksi mahdollisuuden hoitaa diapetestä. Jos et suoranaisesti siskoasi tappanut, mahdollistit omilla toimillasi hänen kuoleman. Ja sen kanssa sinä joudut elämään lopun elämääsi.  Joka on sinulle aivan oikein.

Et tule saamaan sääliä surevilla Julian -muisto- tai viimeiset-sanat-kirjoituksillasi, nostat niillä vain ja ainostaan lisäinhoa. Odotat innolla paratiisia, jossa voit käyskennellä hohtavalla hiekalla Julian kanssa käsikkäin. Todennäköisesti, jos paratiisissa on mahdollisista hyötyä jotenkin vaikkapa ihmisen siirtämisestä helvettiin, siirtäisit siskosi sinne ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Jotta saisit itsellesi jotain hyvää.

Palaamme, jos palaamme, vielä joskus, normaalilla blogikirjoituksilla takaisin. Siiihen asti esitämme vain syvän, mahdollisimman syvän, halveksuntamme sinua kohtaan.

 

Anteeksiantoja

STOP THE PRESS! Johanna, tuo Amnestyn, Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun suurlahjoittaja ja hyväntekijä on ilmoittanut Seiska Livessään, että hän on vihdoin valmis antamaan anteeksi kaikille:

" Annan anteeksi kaikille mua loukanneille!" (Seiska Live 30.09.2013 klo 20.21)

Ihan pikku tarkennuksena otsikon maailmaa syleilevään sävyyn, Johanna tarkentaa myöhemmin, että anteeksi saavat ishkän lisäksi perheenjäsenet ja jotkut ex-miehet, joiden parissa käy varmaan juuri tälläkin hetkellä hillitön säpinä; Kuka meistä saa anteeksi ja kuka ei....?

Isän diagnoosi on muuten täsmentynyt sitten psykoosista joko dementiaksi tai alzheimeriksi. Ihan täyttä selvyyttä siitä, kumpi sairaus on kysymyksessä, ei Johannalla vielä ole, vaikka onkin kirjoittanut aikoinaan 50 sivuisen ylioppilasaineen, jonka teemana oli psykologia ja josta Laajasalon lukion rehtori soitteli vielä jälkeenkinpäin kiitelleen kyyneleet poskia valuen. Alzheimerin tautihan on yksi dementiaa aiheuttava sairaus, ei siis mikään yksittäinen tauti. Me emme kuitenkaan aseta theSuuren tautiluokitusta kyseenalaiseksi, varsinkaan kun tiedossa ei ole, ollemmeko me tuon edellä mainitun laajennetun anteeksiannon kohteena vai emme.

Olemme saaneet käsiimme Johannan itselleen tekemän listan niistä tahoista, jotka ishkän, perheenjäsenten ja tiettyjen ex-miesten jälkeen tulevat myös saamaan anteeksiannon. Seuraavassa ote listasta. Ja Johanna, kun tätä juttua kuitenkin taas lueskelet, voit vapaasti kopioida alla olevia anteeksiantoja omaan käyttöösi.

Annan anteeksi oikeuden puheenjohtajille, jotka ovat tuominneet minulle ehdottomia vankeusrangaistuksia. Ymmärrän nyt, että ulkomuotonne, jota olen ensimmäisen ehdottoman tuomion jälkeen kuvaillut harmaaksi polkkatukkamuodiksi, kuuluu virkaanne. Lisäksi täysin absurdit tuomiot, joita olette määränneet, johtuvat vain siitä, että ex-keikkamyyjäni on maksanut teille. Joten, saatte anteeksi ja voitte jatkaa sauvakävelyä tuulipuvuissanne lahjusrahoista nauttien. Lukuista juristini ja menestyvät liikemiesdeittini korjaavat tuomioni yhdyskuntapalveluksi helposti, kunhan ensin keksitään jokin palvelumuoto, jota voi suorittaa öisin ja pikkuisessa kännissä. Ja joku muistaa avata postini.

Annan anteeksi kaikille Siwan kassoille, jotka ovat eräässä itäisessä Helsingin slummilähiössä puuttuneet sisareni, joka muuten on upeasti laihtunut missimittoihin, ja minun väärinkäsittämiin mietoihin alkoholijuomiin. Samalla menee anteeksanto myös sille keskustan apteekin apteekkarille, joka puuttui asiaan kun sisareni, joka muuten on tällä hetkellä niin masentunut, että hänelle pitää kantaa ruokakin sänkyyn, väärinkäsitti muutaman paketillisen huumaavia lääkkeitä.

Annan anteeksi rakkaalle enkeliystävälleni Heidi-Marialle ja hänen järkkäämilleen ammattisiivoojille, jotka kiillottivat kristallikruununi ja ripustivat muutaman taulun seinälle. Muut rojut siirrettiin nurkasta toiseen nurkkaan. Heidi-Maria saa anteeksi myös sen, että uhosi eilen vievän vanhan sänkyni yksin kaatopaikalle, mutta toikin sen takaisin tänään ja minä kuvasin sitä max. 30 sek. videopostaukseen Seiskaan esitellen sen uutena, ihanana sänkynäni.

Annan anteeksi myös Seiskalle, jonka johtaja pitää minusta ja kehuu minua. Se ei ole johtajan eikä lehden syy, että olen ainoa julkkisliveen videoita lähettelevistä ihmisitä, joka ei saa lähettää yli 34 sekunnin pätkiä. Vika on tietysti Seiskassa, ei suinkaan minussa eikä esimerkiksi siinä, etten osaa pakata videoita iPhonessani formaattiin, joka mahdollistaisi pidempien pätkien lähettämisen. Mutta saatte sen siis anteeksi.

Annan anteeksi kaikille huojuville homoille, joita olen raahannut heilumaan niin esiintymisiini kuin ihaniin luxussviitteihin. Saatte anteeksi sen, etten ole maksanut teille palkkaa ja että minun suuret rintani, pantava peppuni ja blondattu tukkani, ei ole sytyttänyt teidän lieskojanne lemmenleikkeihin. Mutta niinkuin olen aiemmin jo todennut, jos edellä mainittu pakkaus ei sytytä miestä, vika on miehessä, ei blondissa.

Annan anteeksi LadyShavelle, jonka karvojen poistoon valmistamat tuotteet eivät pystyneet karvaisiin sääriini.

Samassa yhteydessä annan anteeksi myös sille strutsille, jonka b -sulista valmistetut strutsibsulkakengät on hämärästi havaittavissa yllä olevassa kuvassa säärikarvojeni seasta. Olisin tietysti halunnut saada a -sulista tehdyt kengät, mutta onneksi en sentään saanut c -sulista tehtyjä. Annan siis anteeksi ja tyydyn näihin strutsinbsulkakenkiin.

Annan anteeksi myös Tampereen Kylpylälle, joka esitteessään mainitsee sviiteissään olevan pesukoneen ja kuivausrummun. Minun sviitissäni nuo koneet olivat muuttuneet porealtaaksi. Mutta annan anteeksi kylpylälle, koska pesukone ja kuivausrumpu saattavat pimeässä ja kiireessä muistuttaa hämmästyttävästi poreallasta. 

Annan anteeksi Ruunebergikadulle sen, että kirjoitin kadun nimen väärin ja sattumoisin valokuvaani osuneelle talolle, jonne kuvittelin muuttavani. Löysin itseni vanhasta tutusta osoitteesta Albertinkadulta, jossa sentään oli kiillotettu kristallikruunu ja kolme taulua seinällä. Ihan kyynel tirahti kun kankkusessa palasin Tampereelta jälleen uuden homon kanssa takaisin kotiin.

Annan anteeksi autonkuljettajalle, joka oli hieman lähteestä ja kännin määrästä riippuen joko ishkäni tai Arto Länssmanin kaveri. Kuljettajahan ajoi demoonisesti nauraen tahallaan väärään suuntaan kun olin menossa managerini Jarnan kanssa esiintymään Lahteen. Tämä aiheutti mm. sen, että saavuin paikalle samaan aikaan kun valomerkki enkä ehtinyt pukeutua kalliisiin esiintymisasuihini, vaan esiinnyin samanlaisessa asussa kun oikeuden puheenjohtajat tai Siwan kassat lauantaisin saunan jälkeen kotonaan. Sillä erotuksella tosin, että puheenjohtajien ja kassojen verkkarit ovat puhtaat. 

Annan anteeksi kaikille 60 -vuotiaille mummoille, jotka 80 -luvun peruukki päässään makaavat lattialla keikoillani ja ottavat minusta kuvia epäedullisesta kulmasta. Annan anteeksi myös kaikille muille yleisönäni olleille sen, että olen haukkunut teitä. Vikahan on ollut aina siis aivan selkeästi teissä, ei minussa.

Huh! Paljon on siis tulossa anteeksantoa, mutta edelleen muutama ihminen jää ilman. Ihan ensiksi mieleen tulee Artsi, joka ei tule saamaan ikinä anteeksi mitään. Myöskään Metropolituontanto, joka yritti vielä lahjoakin silikoneilla, ei tule anteeksi saamaan, puhumattakaan Mia Oksasesta ja muista, jotka joutuvat maksumiehiksi kunhan juristit saavat paljastukirjan, jonka kirjoittamiseen ei siis ollut Johannan eikä hänen perheensä lupaa, luetuksi. Ja silloin ei puhuta tonneista! Myös bnäädät, eli siis kaikki muut ihmiset, poislukien ne kolme homoseksuaalia, jotka vaikuttavat viimeisinä ihmisinä Johannan hovissa, eivät tule saamaan anteeksiantoa.  A- tai cnäätien kohtalosta ei vielä ole tarkempaa tietoa.

Onko Johanna Suomen Mustanaamio?

Blogimme vanhemmat lukijat muistavat varmasti sarjakuvahahmo Mustanaamion. Nuoremmille tiedoksi, että Mustanaamio on seikkaillut vuodesta 1938 sarjakuvissa USA:ssa, Suomessakin on tämän Vaeltavan Aaveen seikkailuista luettu aina vuodesta 1940 asti.

Koska Mustanaamiolla on pitkä ja perinteikäs historia, on hahmosta syntynyt Bengalin viidakkoon lukuisia Vanhoja viidakon sananlaskuja. Saimme jostain täysin käsittämättömän kieroutuneesta mielleyhtymästä päähämme tutkailla, kuinka nämä Viidakon vanhat sanonnat osuvat suosikkiimme, Johanna Tukiaiseen, ja olisiko hänestä Suomen omaksi Mustanaamioksi.

"Mustanaamion ääni saa verenkin hyytymään." (Viidakon vanha sanonta)

Ensimmäinen osuu aivan täysillä. Jokainen ihminen, joka on kuullut Suuren Artistin laulavan livenä, yhtyy väitteeseemme aivan varmasti, mikäli ei ole ollut ao. tilaisuudessa lähellä erittäin vakavaa alkoholi- tai muun huumaavan aineen myrkytystilaa. 

Tarinat Johannan studiokäyttäytymisestä tukevat myös sanontaa. Alan ammattilaisethan ovat kertoilleet, että Johanna ei ole onnistunut studiossa laulaessaan saavuttamaan oikeaa sävelkorkeutta, ei rytmiikkaa eikä oikeastaan mitään muutakaan, jotka ovat jo ihan tavallisille suihkulaulajillekin arkipäivää. Mutta onneksi Johannalla on ollut tähänkin keinonsa, neitokainen oli ihmetellyt, että miksi me ei käytetä autotunea! Ihan niinkuin Katie Price, tuo brittiläinen glamourmalli, joka Johannan mukaan käytti hänkin autotunea aikoinaan kun teki levyjä vaikkei osannut laulaa. Tässä yhteydessä pitänee kuitenkin mainita se, että Johannahan osaa, niin omasta mielestään, siskonsa mielestä, ruotsalaisen ammattilaulajan, Urbanin, tukholmalaisen mediakonsultin ja niiden kahden Johannan tosifanin mielestä, laulaa. Eikä sillä autotunellakaan saada paskaa muuttumaan kullaksi, ei vaikka mitä tekisi.

Katsomme siis ensimmäisen Viidakon vanhan sanonnan sopivan Johannalle. Ei muuta kuin eteenpäin!

"Älä koskaan tähtää aseella Mustanaamiota."
"Mustanaamiolla on tuhat silmää ja tuhat korvaa."
"Mustanaamio on kova koville." (kaikki kolme Viidakon vanhoja sanontoja)

Otetaan seuraavaksi käsittelyyn kokonaista kolme viidakon sanontaa, koska nämä kaikki voidaan helposti niputtaa yhteen kun puhumme Johannasta. Toki sanontoja pitää pikkaisen modifoida, sillä ne ovat syntyneet siis joskus 30-40 -luvun taitteessa, jolloin originaali Mustis aloitti seikkailunsa. Niinpä ne eivät aivan sellaisenaan ymmärrettävästi enää sovellu nykypäivään.

Ensimmäinen, aseella tähtäämistä käsittelevä sanonta sopii kyllä ihan suoraan myös Johannan tapaukseen. Jos nimittäin satut jostain ihmeen syystä osoittelemaan The Suurta aseella, joksi tässä yhteydessä lasketaan myös mm. kamera, voit olla varma, että kosto on kauhea! 

Nopeasti muistin kätköistä putkahtaa mm. seuraavat vastaiskutaktiikat aseella (kameralla) tähtäämiseen; Näitähän ovat olleet iskut ainakin skumppapullolla, hedelmäveitsellä, shampanjalasilla, tunkilla, kynsillä, nyrkillä etc. Ja kaikki vain siksi, että joku on rikkonut Viidakon vanhaa sanontaa siitä, että eipä pitäisi pahemmin osoitella aseella (tai kameralla).

Seuraava tuhansista silmistä ja korvista kertova sanonta, ei sekään pitkälle todellisuudesta heitä. Johannahan seuraa yhteisöllistä ATK:ta (lainasta kiitos Madventures -pojille) silmät ja korvat kovina. Ja auta armias jos joku menee ja arvostelee madamea!

Esimerkkinä näistä tuhanista korvista voisi tässä kohdin mainita vaikkapa ex-ystävä Juhan saama kohtelu välien mentyä poikki. Viidakon valtiashan toi julkisuuteen mm. epäilynsä Juhan tekemästä tuhopoltosta, hänen mielenterveydelliset ongelmansa, epärehellisyyden ja kleptomaaniominaisuudet. Olivat ne sitten totta tai ei. Toinen esimerkki on tietty ex-mies Arto, jonka saamasta kohtelusta ei varmaankaan tarvitse tuon enempää kertoa. Puhumattakaan Mia Oksasesta ja Metropolituotannosta. Aivan viime aikoina the Suuren loopin alle ovat joutuneet jopa omat perheenjäsenet, jotka ovat uskaltautuneet arvostella madamen käytöstä, päihteiden käyttöä, menneisyydessä elämistä sekä selkeäitä mielenterveysongelmia.

Kaikki edellä mainitut esimerkit ovat tehty julkisesti, jolloin ne eivät ole menneet Johannan tuhansien korvien ja silmien ohitse. Ja kosto on ollut kova, kuten edeltä on havaittavissa.

 Myös kolmas viidakon sanonta, Mustanaamio on kova koville, voidaan helposti siirtää nykyaikaan ja Johannaan kuten edellä mainituista itkupotkuraivaireista voi helposti päätellä. 

On tilanteita, jolloin Mustanaamio poistuu viidakosta ja kävelee kaupungin kaduilla kuin kuka tahansa meistä. (Viidakon vanha sanonta)

Ja näin tekee myös meidän Johannamme, joka on julkisesti todennut, että joskus on mukavaa ihan vaan vetää verkkarit jalkaan ja tehdä arkimeikki, jonka jälkeen hän saa "kävellä kaupungin kaduilla kuin kuka tahansa meistä". Johanna on siis, aivan kuten Mustanaamio, naamioitumisen mestari! Verkkareissa ja arkimeikeissä ei Johanna riesana ole kuin syöpäsairaiden lasten vanhemmat, jotka tilittävät Johannalle itku silmässä siitä, kuinka heidän lapsensa jaksavat jopa kuolemansairaana kertoa kuinka Johanna tuo heille uskoa ja toivoa. (lähde: Joe Pasko)

 "Herätä pimeässä ja nähdä Mustanaamio - mikä kaamea kohtalo konnille." (Viidakon vanha sanonta)

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä aamun heräämiseen liittyvä sanonta. Tästä voisi todeta vain lyhyesti sen, että vaikkei olisi konna, vaikka olisi elänyt koko elämänsä siten, ettei edes pienenä olisi tullut maistaneeksi sieltä kaupan irtokarkkihyllystä salaa sitä salmiakkikarkkia, ei olisi ikinä pysäköinyt väärin eikä ajanut ylinopeutta, ei puhunut puhelimessa autoa ajaessaan, eli ei tehnyt yhtään mitään edes lain harmaalla alueella olevia asioita, niin väitämme, että jos heräisi pimeässä ja ensimmäisenä näkisi Johannan, se olisi vähintäänkin karmea kohtalo. Ei siis pelkästään konnille vaan ihan kenelle tahansa. 

Miettikääpä nyt; heräätte pikku kohmelossa, päätä jyskyttää, eilisestä illasta ei kauhean selkeitä muistikuvia ole ja kuulette vierestänne katuporan ääntä muistuttavan jyrinän. Joku kuorsaa siinä mm. ylipainonsa takia. Avaatte varovasti silmänne ja ensimäinen mitä näette, on yliturvotettu ylähuuli, joka ei edes värise uloshengityksen voimasta. Ylä- ja alahuulen välistä pilkottaa ruskea hammasrivistö ja ilmassa leijuu lievä glamourinen vanhan viinan löyhkä ja uninen tuhnutuoksu. Pikkaisen ylempänä huulista löytyy ensin stressin takia punertava naama, läskiposket ja koko kauneuden kruunaa oravanpesää muistuttava, Great Lenghts tavaramerkin omaava, sotkuinen ja likainen muovitukka.

Selviydyttyänne ensishokista katse siirtyy alaspäin. Ja kappas, siellä, heti maksaläikkien jälkeen, lötköttää onni ja toivo, jotka molemmat ovat menettäneet terhakkuutensa jo vuosia sitten. Puhumattakaan sitten siitä, mitä katseen edelleen laskiessa verkkokalvoille ilmestyy.....

Jos joku vielä tuon edellä olevan, täysin kuvitteellisen aamuhetken kuvauksen jälkeenkin väittää, ettei pimeässä herääminen ja Johannan kasvojen näkeminen, ole kaamea kohtalo, niin suosittelemme pikaista yhteyttä jonnekinpäin pääkaupunkiseutua. Sieltä löytynee yksi asunnoton alkoholisti, joka hyvin mielellään pötkähtäisi juuri sinun viereesi. Kunhan takaat sen, että pillereitä ja Ruskaa on riittävästi, sinulla on luottotiedot kunnossa, omistusasunto ja takaat glamourelämän esimerkiksi vaikka antamalla luottokorttisi Johannan käyttöön.

Olemme ylläolevalla tekstillä ainakin omasta mielestämme todistaneet ainakin sen, että Mustanaamion vanhat sananlaskut toimivat yhä edelleen. Kirjoitimme tuolla alussa jopa jotain sen suuntaista, että Johanna voisi omaksua "Suomen Mustanaamio" -tittelin. Mutta ei, ei se toimi. Mustanaamio on hyvä tyyppi, joka haluaa tehdä hyvää kanssaihmisille. Johanna on jotain aivan muuta.    









     

Väärä todistus

Johanna on antanut Seiskalle haastettelun viimeisimmästä rattijuoppouskärystä. Ja kuten kaikki asiaa tuntevat tahot saattavat jo arvatakin, Jollaksen jättiläinen on totaalisen syytön kyseiseen tapahtumaan. Seuraavassa litterointi Seiskan haastattelusta kommenteineen. Johannan teksti on kursivoitu.


"No ensshinnäkin shuurin osa noista ää rattijuoppoussshyytteistä ja kaikenmaailman muista shyytteistä ja kaikenmaailman, kaiken, kaikista perättömistä ilmiannoista, niin ne on vääriä."

Ok, tähän asti täysin ymmärrettävää tekstiä. Johannan kaikki shyytteet, mukaan lukien siis pahoinpitely-, varkaus-, rattijuopumus- ja mitä niitä nyt kaikkea onkaan ehtinyt kasaantua shyytteet, ovat siis vääriä. Olemme vielä aivan kärryillä.

Seiskan toimittaja kysyy , että kun poliisikin on vahvistanut Tukiaisen rattijuopumusepäilyn, että mittari värähti pikkaisen enemmän kuin laki sallii, että mites tässä nyt näin kävi? Tunkilla on  tietysti selitys tähänkin valmiina. Tosin hieman monimutkainen, mutta selitys kumminkin...... 

"Shiin oli romaanit ja mustalaiset jotka oli puukolla pakottaneet mut vahvistamaan seen ja tota se oli väärä ilmianto elikkä shiellä oli ratissa tota ää mustalainen joka oli humalassa joka jätti mut yksin sen ratin kaa ja laitto mut sinne rattiin ja uhkas mua puukolla ett hän tappaa mut ett hän vetää niinku kurkun auki jos mä en niinku anna väärää todistusta. Ja shit siinä oli totta kai todistajia ja sith niinku mitä olikaan jossain parvekkeella heilu niit ihmiset ett jee jee, taas Johanna Tukainen on kusessa. Mut niinku että että ett shen jälkeen kun mä olin va… mä olin,  en mä missään vankilassa, putkassa vähän aikaa muutaman tunnin mun kaverin kaa mä seuraavana aamuna pääsin pois, niin tota mä annoin väärän todistuksen poliisille shen takia ett mua uhattiin."

Ja sitten lähti mopo käsistä ja isosti. Eihän tuossa edellä olevassa ole päätä eikä häntää, tai ainakin meille tuon edellä olevan purkauksen logiikka ei kerta kaikkian vaan aukene. Tulee elävästi tapahtuma kun joku pikkupoika on rikkonut lumipallolla ikkunan, ja kun vanhemmat sitten selvittelevät tapahtunutta,  poika yrittää selittää itseään puhtaaksi vaikka tumput on lumiset ja pojalta löytyy metrin korkuinen varasto valmiita lumipalloja. 

Mutta paneudutaampa hieman tarkemmin tuohon Tunkin selitykseen. Kysymyksessä on siis väärä ilmianto. Jaahas.... mutta ei kai tässä kohdin enää tarvitse mistään ilmiannosta puhua, jos Johanna istuu ratin takana poliisin pilli suussa ja lukemat nousevat yli sallitun. Eikö siinä kohtaa kannattaisi puhua enemminkin joko lavastuksesta tms. 

Ai niin, siellä ratissahan istuikin mustalainen, joka oli humalassa. Tämä humalainen mustalainen jätti sitten Johannan yksin sen ratin kaa. Mahtaako nyt olla kysymyksessä se sama ratti, jossa tuo humalainen mustalainen oli aivan hetkeä ennen istunut, vai mahtaako kysymyksessä olla jokin muu ratti? Jos kysymyksessä on sama, miten Johanna siihen rattiin on ängennyt? Ja mihin se humalainen mustalainen siinä välin oli kadonnut?

Ei varmaan mihinkään kauas, sillä kyseinen humalainen mustalainen oli uhannut Johannaa kurkun auki vetämisellä jos Johanna ei anna väärää todistusta. Väärää todistusta? Siis mistä? Siitä että Johanna istuu ratin takana? Vai siitä, että humalainen mustalainen jätti hänet istumaan yksin sen ratin kaa? Vai että tämä mustalainen laittoi Johanna rattiin?

Onneksi paikalla oli todistajia ja joku heilui vielä jossain parvekkeellakin. Näistäkin huolimatta, se oli Johanna, joka puhalsi ne törkeään rattijuopumukseen oikeuttavat lukemat. Luulisi tässä vaiheessa jonkun, joko paikalla olleiden todistajien tai parvekkeella heiluvien ihmisten kertovan poliisille, että vaikka Johanna istuukin ratin takana, syyllinen on eräs humalainen mustalainen, joka on jättänyt Johannan yksin sen ratin kaa.

Nyt mukaan saadaan Johannan kaveri (?), jonka kanssa Johanna vietti sitten muutaman tunnin va.... eiku ei ne missään vankilassa ollu, vaan putkassa. Aamulla putkan ovet sitten aukenivat, ja Johanna ensitöikseen antoi jälleen kerran väärän todistuksen. Öö.... mistä? Eikö tässä kohtaa kysymys ollut lähinnä tunnustamisesta, eli jotenkin että:

Poliisi: Kuka autoa ajoi?

Johanna: Se olin minä.

Tämä keskustelu käytiin siis aamulla poliisilaitoksen tiloissa. Ympärillä oli sinipukuisia vaikka kuinka paljon, mutta siitä huolimatta Johanna meni lausumaan yllä olevan kuvitellun keskustelun vuorosanat ihan vaan siksi, että häntä uhattiin. Eli joku näätä, mukana ollut kaveri, edellä mainittu humalainen mustalainen tai ehkäpä kenties jopa yksi hampaaton lappilainen ruutana, oli soluttautunut pollisien sekaan ja uhkasi viatonta Johannaa, joka siis tässäKIN tapauksessa oli ihan vain uhri. Ja vieläpä poliisilaitoksella!

Ryhmämme on todella järkyttynyt Johannaan kohdistuvasta, jatkuvasta ajojahdista. Jos nyt joku sattuu pikkaisen jotain kanssaihmistä raapaisemaan ja kynsimään naamarista, puremaan tai lyömään pullolla päähän, luulisi nyt oikeusvaltion käsittävän, että pahoinpitelijä tai purija on tilanteessa itse uhri. Samoin se, että jos on kerran kärynnyt rattijuoppoudesta, ja kärsinyt tuomionsa, ei toisesta kerrasta enää tarvitsisi antaa rangaistusta ollenkaan. Onhan Jasmin Mäntyläkin kärynnyt ratista, ja kärsinyt tuomionsa. Eikä siitä kukaan kirjoita!

Brändi

Johanna Tukiainen on monissa eri yhteyksissä sanonut/kirjoittanut, että hän ei voi olla tyhmä, kuten monet näädät ovat epäilleet, koska on onnistunut brändaamaan itsensä. Johannan mukaan ”Tukiainen” on brändi, jonka hän on aivan itse luonut, ylioppilas-, joka sivumennen sanoen on hieno saavutus koska se vaatii "aivan kauheasti" ja Joe Blascon meikkikonsulttinapohjalta. Johannahan kykenee luomaa kasvoilleen niin arkimeikin kuin televisiota varten tarvittavan ”kovan” meikin. Mitä tuo sitten ikinä tarkoittaakaan.  Asiaa mitenkään enempi tuntematta Johannalla on samankaltainen meikki niin lavalla kuin vähiin käyvissä televisoesiintymisissä. Seiskan videoissa tämä meikkaajaguru tosin esiintyy nykyisin usein myös kokonaan ilman kovaa tai pehmeää meikkiään.Au naturell, lienee termi tälle?

Saavutus on joka tapauksessa kunnioitettava, sillä ihan oikeat yritykset käyttävät miljoonia ja taas miljoonia luodakseen itselleen halutun brändimielikuvan. Meidän Jossulle se on onnistunut ihan lähiökuppiloissa kännissä heiluen ja Seiskan livepalvelun videoilla/kuvilla. On se Johanna vaan niin taitava ja fiksu!

Mitä brändi sitten tarkoittaa? Jopa alan ammattilaiset kiistelevät sanan selityksestä, mutta aika yleinen kuvaus tuntuu olevan se, että  brändi on pitkän ja suunnitelmallisen rakennustyön tulos. Se on siis jotakin muuta kuin vain mielikuva. Brändi on perusteltu käsitys yrityksestä, sen tuotteesta tai  henkilöstä kun taas mielikuva/imago rakentuu kuluttajien omien käsitysten perusteella. Ja nyt kun olemme saaneet edes jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä brändi mahdollisesti tarkoittaa, voidaankin siirtyä siihen, mitä Johanna on saanut rakennetuksi ihan omaan brändiinsä.

Brändi vaatii pitkällisen, suunnitelmallisen kehitystyön. Ok. Mielestämme tälläisiä brändejä ovat mm. Coca-Cola, Pepsi, tietyt automerkit, jopa osa kansakunnista jne. Vai löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta yhtään ihmistä, joka ei tietäisi mitä Coca Cola, Mercedes Bentz, BMW on tai minkälaisia ihmisiä vaikkapa irlantilaiset ovat. Epäilemme vahvasti, että kaikilla on jonkinlainen käsitys edellä mainituista, eli brändäys näiden "tuotteiden" on onnistunut.

Ja kun brändi kerran on suunnittelua, mietitäänpä seuraavaksi sitten sitä, minkälaisen brändin Joe Blascon meikkikonsultti on itselleen rakentanut. Tai itse asiassa, aloitetaan siitä, minkälainen brändi "The Tukiainen & Dolls Dancers" on Johannan omien korvien välissä. Seuraava määrittely perustuu siis aivan puhtaaseen fiktioon, siihen, minkälaisen kuvan olemme saaneet Johannan esiintymisestä, haastatteluista ja kirjoituksista  julkisuudessa.

Johannan mielestä hän on kansainvälinen tähti, joka on rankasti aliarvostettu täällä RyssäSuomessa. Ihmiset eivät ymmärrä hänen taidettaan vielä, mutta kunhan hänestä aika jättää, hänen arvostuksensa tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Itse asiassa, vasta tähden kuoltua, ihmiset tulevat huomaamaan mitä ovat menettäneet. Tämän käsityksen Johanna on perinyt varmasti kansainväliseltä manageriltaan Kurt Cobainilta.  

Kaikki, siis ihan kaikki, mitä Johanna tällä hetkellä tekee, on aina jotenkin hienoa. Kun tähti kuljetetaan ravintoloitsijan autolla keikalle, se tapahtuu Johannan mielestä siksi, että kun hän on niin suuri tähti, että keikkojen tilaajat haluavat hakea hänet. Todellisuudessa ne hakevat esiintyjän ihan vain siksi, että ilman hakupalvelua, Johanna tuskin ikinä ilmestyisi edes sovitulle keikalle. Johanna on myös niin suosittu, että hänen ympärillään pörrää juristia, yritysjohtajaa ja miljonääriä niin, että rumimpia pitää lähes kivittää. Viime aikoina, jenkkimiljonäärien rinnalle, on liittynyt myös venäläisiä, rikkaita "karhuja", jotka suorastaan palvovat Johannaa. Näillä venäläisillä on luonnollisesti aivan upeat mökit, ja rahaakin löytyy. Jep jep, varmasta lähteestä saamamme tiedon mukaan, nämä venäläiset ovat rakennustyömiehiä, jotka ovat keikalla Suomessa ja heidät on majoitettu maatilamajoitukseen työnantajan toimesta ihan vaan siksi, että se on halvempaa kuin hotellimajoitus.  

Yhteenvetäen siis; Johannan korvien välissä hän pyörittää kansainvälisen tason showta Suomessa, jonka lisäksi hän on hyvinmenestyvä yritysjohtaja (CEO), jota kateelliset kansalaiset eivät voi, eivätkä halua, ymmärtää. Johanna on niin paljon fiksumpi ja viisaampi kuin suurin osa harmaista suomalaisista. Niinpä jatkuvana uhkana meille normikansalaisille tuodaan esille kuva siitä, että menettäisimme Johannan. Hän saattaa muuttaa ulkomaille, jossa hänen taidettaan aivan varmasti arvostettaisiin aivan eri tavalla tai toisena vaihtoehtona Johanna saattaa tappaa itsensä. Itsemurhan suoritustavoista on vielä hieman epäselvyyttä,  tähän asti on käytetty vasta hukuttautuminen, hirttäytyminen, parvekkeelta hyppääminen tai jokin muu, toistaiseksi vielä määrittelemätön tapa. Mutta vasta tämän suuren menetyksen jälkeen Suomen kansa ymmärtäisi siis taiteiljan taidetta ja sen syvimmän merkityksen.

Johanna elää siis melkoista kansainvälistä glamourelämää omassa päässään. Ja hyvä niin, paitsi että noinkin kovista harhoista kärsivän potilaan ei pitäisi saada liikkua vapaana, ilman valvontaa, missään. Katsotaanpa seuraavaksi sitten, miltä tuo glamouselämä näytää ihan tavallisen, harmaan tuulipukuisen suomalaisen silmin.  

Johanna Tukiainen (rekisteröimätön tavamerkki)  ei esiinnyt julkisuudessa kuin muutamassa nettilehdessä, keskutelupalstoilla sekä Hymyssä tai Seiskassa. Mistään ilmiöstä tai tuotteesta suuressa mittakaavassa ei siis voi puhua, olkookin että Johannan edesottamukset tunnetaan melkoisen laajasti. Moni, jollei jokainen, kansalaisista tietää ja tuntee Tukiaisen kun hänen nimensä perusteella, mutta lähes aina se herättää lähinnä naureskelua, pään pyöritystä sekä jonkun vitsintyngän. Hyvänä esimerkkinä toimikoon eräs neitivarsa, jolla on vaalea harja, vaaleanpunainen varustelaukku, riimu, etc. Varsan nimeksi ehdotettiin Tuksua, mutta hevosen omistaja kielsi nimen käytön jyrkästi ja heti. Niinpä varsasta ei sitten tullut Tuksua. Jos Johannalla olisi ollut edes himppasen parempi imago, tai hänen itselleen luoma brändi toimisi edes jotenkin, saattaisi nyt tuolla laitumella käyskennellä ainakin yksi Tuksu -niminen varsa. 

Johanna tuote, jota hän markkinoi voimakkaasti, ei sekään oikein tunnu pelittävän. Tukiaisen omassa päässä oleva käsitys kansainvälisen tason estradiviihteestä, jossa on ripaus erotiikkaa ja kaikkien tuntevia menestybiisejä, kutistuu lähes aina epämääräiseen ja ylikänniseen haahuiluun lavalla. Mukaan keikalle roudataan aina se, joka sattuu olemaan lähellä. Se, että onko kyseinen henkilö ikinä esiintynyt, tunteeko hän edes biisejä joita olisi takoitus esittää, on täysin sivuseikka. Pääasia on ihan vain se, että suuren tähden, eli Johannan, ei tarvitse heilua pelinurkkaukseen hätäisesti rakennetulla lavalla yksin. Ilman  minkäälaista etukäteen suunniteltua koregrafiaa tms. Keikkapalkkoiden maksaminen suoraan meikkilaukkuun ei sekään ole omiaan parantamaan Tukiaisen imagoa/brändiä, aika usein mieleen nousee yrittäjän lakisääteisten maksujen kohtalo. 
 
Johannan oma yksityiselämä ei sekään oikein tue brändiä, ellei Tukiainen sitten ole oikeasti suunnitellut olevansa nettikansan sylkykuppi. Valintahan se olisi sekin tietysti....  Tukiainen on tuomittu useista pahoinpitelyistä, hänellä on aikamoinen läjä oikeudenkäyntejä/tutkintapyyntöjä piikissään odottamassa tulevia istuntoja, hänet on todistettavasti narautettu kahdesta törkestä rattijuoppoudesta, joista toisesta saatu tuomio on jo kärsittykin, Johannan koirat on otettu huostaan ja niin edelleen..... Näitähän riittäisi, mutta perusajatus lienee jo noiden esimerkkien avulla selvä? Koska Tukiainen on itse omasta mielestään brändi, jota siis alussa esitetyn teorian mukaan on rakennettu pitkään ja harkiten, harkinta ja rakennustyö on mielestämme jossain välissä ihan pikkaisen päässyt repsahtamaan. 

Tai sitten Johanna Tukiainen kerta kaikkiaan vaan on meitä viisaampi, vie harmaata nettikansaa kuin litran mittaa, ja tuo koko kansan sylkykuppi ja paskan keräämisimago  onkin harkittua. Jos Johanna on Jollaksen reidensissään tukholmalaisen viestintäkonsultin kanssa miettinyt brändinsä juuri tuollaiseksi? Jos he pitävät Urbanin kanssa päivittäin puhelinpalaveria siitä, mitä seuraavaksi? Pitäisikö pahoinpidellä joku, olisiko nyt kännisen esiintymisen vuoro, pistettäisikö sittenkin parasihanin, upeasti laihtunut sisko sairaalaan letkuihin vai pitäisikö sitten hehkuttaa keväällä/kesällä/syksyllä/talvella tapahtuvaa ihanaa luksuslomaa joko etelään tai jenkkeihin. Mistä löytyisi joku ihana, nallekarhumainen mies itselle, jonka kanssa voisi seukata vuorokauden ja ilmoittaa uuden rakkaan löytymisestä vähintään kolme kertaa seurusteluaikana, mennä kihloihin, hukata auto, kenkä, kännykkä, sisko, itsensä - ja ilmoittaa ne varastetuiksi heti kun promillet laskevat alle kahden. Ja haukkua kaikki exät joka käänteessä......