Onko Johanna Suomen Mustanaamio?

Blogimme vanhemmat lukijat muistavat varmasti sarjakuvahahmo Mustanaamion. Nuoremmille tiedoksi, että Mustanaamio on seikkaillut vuodesta 1938 sarjakuvissa USA:ssa, Suomessakin on tämän Vaeltavan Aaveen seikkailuista luettu aina vuodesta 1940 asti.

Koska Mustanaamiolla on pitkä ja perinteikäs historia, on hahmosta syntynyt Bengalin viidakkoon lukuisia Vanhoja viidakon sananlaskuja. Saimme jostain täysin käsittämättömän kieroutuneesta mielleyhtymästä päähämme tutkailla, kuinka nämä Viidakon vanhat sanonnat osuvat suosikkiimme, Johanna Tukiaiseen, ja olisiko hänestä Suomen omaksi Mustanaamioksi.

"Mustanaamion ääni saa verenkin hyytymään." (Viidakon vanha sanonta)

Ensimmäinen osuu aivan täysillä. Jokainen ihminen, joka on kuullut Suuren Artistin laulavan livenä, yhtyy väitteeseemme aivan varmasti, mikäli ei ole ollut ao. tilaisuudessa lähellä erittäin vakavaa alkoholi- tai muun huumaavan aineen myrkytystilaa. 

Tarinat Johannan studiokäyttäytymisestä tukevat myös sanontaa. Alan ammattilaisethan ovat kertoilleet, että Johanna ei ole onnistunut studiossa laulaessaan saavuttamaan oikeaa sävelkorkeutta, ei rytmiikkaa eikä oikeastaan mitään muutakaan, jotka ovat jo ihan tavallisille suihkulaulajillekin arkipäivää. Mutta onneksi Johannalla on ollut tähänkin keinonsa, neitokainen oli ihmetellyt, että miksi me ei käytetä autotunea! Ihan niinkuin Katie Price, tuo brittiläinen glamourmalli, joka Johannan mukaan käytti hänkin autotunea aikoinaan kun teki levyjä vaikkei osannut laulaa. Tässä yhteydessä pitänee kuitenkin mainita se, että Johannahan osaa, niin omasta mielestään, siskonsa mielestä, ruotsalaisen ammattilaulajan, Urbanin, tukholmalaisen mediakonsultin ja niiden kahden Johannan tosifanin mielestä, laulaa. Eikä sillä autotunellakaan saada paskaa muuttumaan kullaksi, ei vaikka mitä tekisi.

Katsomme siis ensimmäisen Viidakon vanhan sanonnan sopivan Johannalle. Ei muuta kuin eteenpäin!

"Älä koskaan tähtää aseella Mustanaamiota."
"Mustanaamiolla on tuhat silmää ja tuhat korvaa."
"Mustanaamio on kova koville." (kaikki kolme Viidakon vanhoja sanontoja)

Otetaan seuraavaksi käsittelyyn kokonaista kolme viidakon sanontaa, koska nämä kaikki voidaan helposti niputtaa yhteen kun puhumme Johannasta. Toki sanontoja pitää pikkaisen modifoida, sillä ne ovat syntyneet siis joskus 30-40 -luvun taitteessa, jolloin originaali Mustis aloitti seikkailunsa. Niinpä ne eivät aivan sellaisenaan ymmärrettävästi enää sovellu nykypäivään.

Ensimmäinen, aseella tähtäämistä käsittelevä sanonta sopii kyllä ihan suoraan myös Johannan tapaukseen. Jos nimittäin satut jostain ihmeen syystä osoittelemaan The Suurta aseella, joksi tässä yhteydessä lasketaan myös mm. kamera, voit olla varma, että kosto on kauhea! 

Nopeasti muistin kätköistä putkahtaa mm. seuraavat vastaiskutaktiikat aseella (kameralla) tähtäämiseen; Näitähän ovat olleet iskut ainakin skumppapullolla, hedelmäveitsellä, shampanjalasilla, tunkilla, kynsillä, nyrkillä etc. Ja kaikki vain siksi, että joku on rikkonut Viidakon vanhaa sanontaa siitä, että eipä pitäisi pahemmin osoitella aseella (tai kameralla).

Seuraava tuhansista silmistä ja korvista kertova sanonta, ei sekään pitkälle todellisuudesta heitä. Johannahan seuraa yhteisöllistä ATK:ta (lainasta kiitos Madventures -pojille) silmät ja korvat kovina. Ja auta armias jos joku menee ja arvostelee madamea!

Esimerkkinä näistä tuhanista korvista voisi tässä kohdin mainita vaikkapa ex-ystävä Juhan saama kohtelu välien mentyä poikki. Viidakon valtiashan toi julkisuuteen mm. epäilynsä Juhan tekemästä tuhopoltosta, hänen mielenterveydelliset ongelmansa, epärehellisyyden ja kleptomaaniominaisuudet. Olivat ne sitten totta tai ei. Toinen esimerkki on tietty ex-mies Arto, jonka saamasta kohtelusta ei varmaankaan tarvitse tuon enempää kertoa. Puhumattakaan Mia Oksasesta ja Metropolituotannosta. Aivan viime aikoina the Suuren loopin alle ovat joutuneet jopa omat perheenjäsenet, jotka ovat uskaltautuneet arvostella madamen käytöstä, päihteiden käyttöä, menneisyydessä elämistä sekä selkeäitä mielenterveysongelmia.

Kaikki edellä mainitut esimerkit ovat tehty julkisesti, jolloin ne eivät ole menneet Johannan tuhansien korvien ja silmien ohitse. Ja kosto on ollut kova, kuten edeltä on havaittavissa.

 Myös kolmas viidakon sanonta, Mustanaamio on kova koville, voidaan helposti siirtää nykyaikaan ja Johannaan kuten edellä mainituista itkupotkuraivaireista voi helposti päätellä. 

On tilanteita, jolloin Mustanaamio poistuu viidakosta ja kävelee kaupungin kaduilla kuin kuka tahansa meistä. (Viidakon vanha sanonta)

Ja näin tekee myös meidän Johannamme, joka on julkisesti todennut, että joskus on mukavaa ihan vaan vetää verkkarit jalkaan ja tehdä arkimeikki, jonka jälkeen hän saa "kävellä kaupungin kaduilla kuin kuka tahansa meistä". Johanna on siis, aivan kuten Mustanaamio, naamioitumisen mestari! Verkkareissa ja arkimeikeissä ei Johanna riesana ole kuin syöpäsairaiden lasten vanhemmat, jotka tilittävät Johannalle itku silmässä siitä, kuinka heidän lapsensa jaksavat jopa kuolemansairaana kertoa kuinka Johanna tuo heille uskoa ja toivoa. (lähde: Joe Pasko)

 "Herätä pimeässä ja nähdä Mustanaamio - mikä kaamea kohtalo konnille." (Viidakon vanha sanonta)

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä aamun heräämiseen liittyvä sanonta. Tästä voisi todeta vain lyhyesti sen, että vaikkei olisi konna, vaikka olisi elänyt koko elämänsä siten, ettei edes pienenä olisi tullut maistaneeksi sieltä kaupan irtokarkkihyllystä salaa sitä salmiakkikarkkia, ei olisi ikinä pysäköinyt väärin eikä ajanut ylinopeutta, ei puhunut puhelimessa autoa ajaessaan, eli ei tehnyt yhtään mitään edes lain harmaalla alueella olevia asioita, niin väitämme, että jos heräisi pimeässä ja ensimmäisenä näkisi Johannan, se olisi vähintäänkin karmea kohtalo. Ei siis pelkästään konnille vaan ihan kenelle tahansa. 

Miettikääpä nyt; heräätte pikku kohmelossa, päätä jyskyttää, eilisestä illasta ei kauhean selkeitä muistikuvia ole ja kuulette vierestänne katuporan ääntä muistuttavan jyrinän. Joku kuorsaa siinä mm. ylipainonsa takia. Avaatte varovasti silmänne ja ensimäinen mitä näette, on yliturvotettu ylähuuli, joka ei edes värise uloshengityksen voimasta. Ylä- ja alahuulen välistä pilkottaa ruskea hammasrivistö ja ilmassa leijuu lievä glamourinen vanhan viinan löyhkä ja uninen tuhnutuoksu. Pikkaisen ylempänä huulista löytyy ensin stressin takia punertava naama, läskiposket ja koko kauneuden kruunaa oravanpesää muistuttava, Great Lenghts tavaramerkin omaava, sotkuinen ja likainen muovitukka.

Selviydyttyänne ensishokista katse siirtyy alaspäin. Ja kappas, siellä, heti maksaläikkien jälkeen, lötköttää onni ja toivo, jotka molemmat ovat menettäneet terhakkuutensa jo vuosia sitten. Puhumattakaan sitten siitä, mitä katseen edelleen laskiessa verkkokalvoille ilmestyy.....

Jos joku vielä tuon edellä olevan, täysin kuvitteellisen aamuhetken kuvauksen jälkeenkin väittää, ettei pimeässä herääminen ja Johannan kasvojen näkeminen, ole kaamea kohtalo, niin suosittelemme pikaista yhteyttä jonnekinpäin pääkaupunkiseutua. Sieltä löytynee yksi asunnoton alkoholisti, joka hyvin mielellään pötkähtäisi juuri sinun viereesi. Kunhan takaat sen, että pillereitä ja Ruskaa on riittävästi, sinulla on luottotiedot kunnossa, omistusasunto ja takaat glamourelämän esimerkiksi vaikka antamalla luottokorttisi Johannan käyttöön.

Olemme ylläolevalla tekstillä ainakin omasta mielestämme todistaneet ainakin sen, että Mustanaamion vanhat sananlaskut toimivat yhä edelleen. Kirjoitimme tuolla alussa jopa jotain sen suuntaista, että Johanna voisi omaksua "Suomen Mustanaamio" -tittelin. Mutta ei, ei se toimi. Mustanaamio on hyvä tyyppi, joka haluaa tehdä hyvää kanssaihmisille. Johanna on jotain aivan muuta.