Onko Johanna Suomen Mustanaamio?

Blogimme vanhemmat lukijat muistavat varmasti sarjakuvahahmo Mustanaamion. Nuoremmille tiedoksi, että Mustanaamio on seikkaillut vuodesta 1938 sarjakuvissa USA:ssa, Suomessakin on tämän Vaeltavan Aaveen seikkailuista luettu aina vuodesta 1940 asti.

Koska Mustanaamiolla on pitkä ja perinteikäs historia, on hahmosta syntynyt Bengalin viidakkoon lukuisia Vanhoja viidakon sananlaskuja. Saimme jostain täysin käsittämättömän kieroutuneesta mielleyhtymästä päähämme tutkailla, kuinka nämä Viidakon vanhat sanonnat osuvat suosikkiimme, Johanna Tukiaiseen, ja olisiko hänestä Suomen omaksi Mustanaamioksi.

"Mustanaamion ääni saa verenkin hyytymään." (Viidakon vanha sanonta)

Ensimmäinen osuu aivan täysillä. Jokainen ihminen, joka on kuullut Suuren Artistin laulavan livenä, yhtyy väitteeseemme aivan varmasti, mikäli ei ole ollut ao. tilaisuudessa lähellä erittäin vakavaa alkoholi- tai muun huumaavan aineen myrkytystilaa. 

Tarinat Johannan studiokäyttäytymisestä tukevat myös sanontaa. Alan ammattilaisethan ovat kertoilleet, että Johanna ei ole onnistunut studiossa laulaessaan saavuttamaan oikeaa sävelkorkeutta, ei rytmiikkaa eikä oikeastaan mitään muutakaan, jotka ovat jo ihan tavallisille suihkulaulajillekin arkipäivää. Mutta onneksi Johannalla on ollut tähänkin keinonsa, neitokainen oli ihmetellyt, että miksi me ei käytetä autotunea! Ihan niinkuin Katie Price, tuo brittiläinen glamourmalli, joka Johannan mukaan käytti hänkin autotunea aikoinaan kun teki levyjä vaikkei osannut laulaa. Tässä yhteydessä pitänee kuitenkin mainita se, että Johannahan osaa, niin omasta mielestään, siskonsa mielestä, ruotsalaisen ammattilaulajan, Urbanin, tukholmalaisen mediakonsultin ja niiden kahden Johannan tosifanin mielestä, laulaa. Eikä sillä autotunellakaan saada paskaa muuttumaan kullaksi, ei vaikka mitä tekisi.

Katsomme siis ensimmäisen Viidakon vanhan sanonnan sopivan Johannalle. Ei muuta kuin eteenpäin!

"Älä koskaan tähtää aseella Mustanaamiota."
"Mustanaamiolla on tuhat silmää ja tuhat korvaa."
"Mustanaamio on kova koville." (kaikki kolme Viidakon vanhoja sanontoja)

Otetaan seuraavaksi käsittelyyn kokonaista kolme viidakon sanontaa, koska nämä kaikki voidaan helposti niputtaa yhteen kun puhumme Johannasta. Toki sanontoja pitää pikkaisen modifoida, sillä ne ovat syntyneet siis joskus 30-40 -luvun taitteessa, jolloin originaali Mustis aloitti seikkailunsa. Niinpä ne eivät aivan sellaisenaan ymmärrettävästi enää sovellu nykypäivään.

Ensimmäinen, aseella tähtäämistä käsittelevä sanonta sopii kyllä ihan suoraan myös Johannan tapaukseen. Jos nimittäin satut jostain ihmeen syystä osoittelemaan The Suurta aseella, joksi tässä yhteydessä lasketaan myös mm. kamera, voit olla varma, että kosto on kauhea! 

Nopeasti muistin kätköistä putkahtaa mm. seuraavat vastaiskutaktiikat aseella (kameralla) tähtäämiseen; Näitähän ovat olleet iskut ainakin skumppapullolla, hedelmäveitsellä, shampanjalasilla, tunkilla, kynsillä, nyrkillä etc. Ja kaikki vain siksi, että joku on rikkonut Viidakon vanhaa sanontaa siitä, että eipä pitäisi pahemmin osoitella aseella (tai kameralla).

Seuraava tuhansista silmistä ja korvista kertova sanonta, ei sekään pitkälle todellisuudesta heitä. Johannahan seuraa yhteisöllistä ATK:ta (lainasta kiitos Madventures -pojille) silmät ja korvat kovina. Ja auta armias jos joku menee ja arvostelee madamea!

Esimerkkinä näistä tuhanista korvista voisi tässä kohdin mainita vaikkapa ex-ystävä Juhan saama kohtelu välien mentyä poikki. Viidakon valtiashan toi julkisuuteen mm. epäilynsä Juhan tekemästä tuhopoltosta, hänen mielenterveydelliset ongelmansa, epärehellisyyden ja kleptomaaniominaisuudet. Olivat ne sitten totta tai ei. Toinen esimerkki on tietty ex-mies Arto, jonka saamasta kohtelusta ei varmaankaan tarvitse tuon enempää kertoa. Puhumattakaan Mia Oksasesta ja Metropolituotannosta. Aivan viime aikoina the Suuren loopin alle ovat joutuneet jopa omat perheenjäsenet, jotka ovat uskaltautuneet arvostella madamen käytöstä, päihteiden käyttöä, menneisyydessä elämistä sekä selkeäitä mielenterveysongelmia.

Kaikki edellä mainitut esimerkit ovat tehty julkisesti, jolloin ne eivät ole menneet Johannan tuhansien korvien ja silmien ohitse. Ja kosto on ollut kova, kuten edeltä on havaittavissa.

 Myös kolmas viidakon sanonta, Mustanaamio on kova koville, voidaan helposti siirtää nykyaikaan ja Johannaan kuten edellä mainituista itkupotkuraivaireista voi helposti päätellä. 

On tilanteita, jolloin Mustanaamio poistuu viidakosta ja kävelee kaupungin kaduilla kuin kuka tahansa meistä. (Viidakon vanha sanonta)

Ja näin tekee myös meidän Johannamme, joka on julkisesti todennut, että joskus on mukavaa ihan vaan vetää verkkarit jalkaan ja tehdä arkimeikki, jonka jälkeen hän saa "kävellä kaupungin kaduilla kuin kuka tahansa meistä". Johanna on siis, aivan kuten Mustanaamio, naamioitumisen mestari! Verkkareissa ja arkimeikeissä ei Johanna riesana ole kuin syöpäsairaiden lasten vanhemmat, jotka tilittävät Johannalle itku silmässä siitä, kuinka heidän lapsensa jaksavat jopa kuolemansairaana kertoa kuinka Johanna tuo heille uskoa ja toivoa. (lähde: Joe Pasko)

 "Herätä pimeässä ja nähdä Mustanaamio - mikä kaamea kohtalo konnille." (Viidakon vanha sanonta)

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä aamun heräämiseen liittyvä sanonta. Tästä voisi todeta vain lyhyesti sen, että vaikkei olisi konna, vaikka olisi elänyt koko elämänsä siten, ettei edes pienenä olisi tullut maistaneeksi sieltä kaupan irtokarkkihyllystä salaa sitä salmiakkikarkkia, ei olisi ikinä pysäköinyt väärin eikä ajanut ylinopeutta, ei puhunut puhelimessa autoa ajaessaan, eli ei tehnyt yhtään mitään edes lain harmaalla alueella olevia asioita, niin väitämme, että jos heräisi pimeässä ja ensimmäisenä näkisi Johannan, se olisi vähintäänkin karmea kohtalo. Ei siis pelkästään konnille vaan ihan kenelle tahansa. 

Miettikääpä nyt; heräätte pikku kohmelossa, päätä jyskyttää, eilisestä illasta ei kauhean selkeitä muistikuvia ole ja kuulette vierestänne katuporan ääntä muistuttavan jyrinän. Joku kuorsaa siinä mm. ylipainonsa takia. Avaatte varovasti silmänne ja ensimäinen mitä näette, on yliturvotettu ylähuuli, joka ei edes värise uloshengityksen voimasta. Ylä- ja alahuulen välistä pilkottaa ruskea hammasrivistö ja ilmassa leijuu lievä glamourinen vanhan viinan löyhkä ja uninen tuhnutuoksu. Pikkaisen ylempänä huulista löytyy ensin stressin takia punertava naama, läskiposket ja koko kauneuden kruunaa oravanpesää muistuttava, Great Lenghts tavaramerkin omaava, sotkuinen ja likainen muovitukka.

Selviydyttyänne ensishokista katse siirtyy alaspäin. Ja kappas, siellä, heti maksaläikkien jälkeen, lötköttää onni ja toivo, jotka molemmat ovat menettäneet terhakkuutensa jo vuosia sitten. Puhumattakaan sitten siitä, mitä katseen edelleen laskiessa verkkokalvoille ilmestyy.....

Jos joku vielä tuon edellä olevan, täysin kuvitteellisen aamuhetken kuvauksen jälkeenkin väittää, ettei pimeässä herääminen ja Johannan kasvojen näkeminen, ole kaamea kohtalo, niin suosittelemme pikaista yhteyttä jonnekinpäin pääkaupunkiseutua. Sieltä löytynee yksi asunnoton alkoholisti, joka hyvin mielellään pötkähtäisi juuri sinun viereesi. Kunhan takaat sen, että pillereitä ja Ruskaa on riittävästi, sinulla on luottotiedot kunnossa, omistusasunto ja takaat glamourelämän esimerkiksi vaikka antamalla luottokorttisi Johannan käyttöön.

Olemme ylläolevalla tekstillä ainakin omasta mielestämme todistaneet ainakin sen, että Mustanaamion vanhat sananlaskut toimivat yhä edelleen. Kirjoitimme tuolla alussa jopa jotain sen suuntaista, että Johanna voisi omaksua "Suomen Mustanaamio" -tittelin. Mutta ei, ei se toimi. Mustanaamio on hyvä tyyppi, joka haluaa tehdä hyvää kanssaihmisille. Johanna on jotain aivan muuta.    









     

Johanna Tukiainen puhuu totta!

Ryhmämme yhdenkään jäsenen mieleen ei olisi tullut kirjoittaa tutkimuksistamme otsikolla millä tätä kirjoitusta laadimme. Me olemme todistaneet, aivan kuten armoitettu idolimme, Joe Pasko omassa blogissaan, että Tukiaisen tarinoihin ihan-missä- tahansa- yhteydessä pitää aina suhtautua,  ei edes niin vähäisellä varauksella. Niihin pitää suhtautua siis niin, että Tukiaisen suusta tullut ”totuus” ei ole totta.  Useimmiten ei edes sielläpäin. 

Miksi siis tällainen otsikko? No siksi, että viime yönä hieman ennen kahta maailmaan putkahti Glamour Dolls Diary päivitys, joka pitää sisällään poikkeuksellisesti yhden (1) todistettavan totuuden. Tämä oli niin suuri tapahtuma ryhmämme keskuudessa, että päätimme aloittaa juhannuksen juhlinnan jo tänään, niinpä tätä tarinaa kirjoittaa kuljettajamme, joka on koko porukasta se selvin.  Loput ovat saunassa ja/tai veneessä kartuttamassa hukkumistilastoja. 

Mutta nyt siis tähän koko Pohjois-Eurooppaa, Miamia, Sollentunaa ja  Meilahden sairaalan luxusosastoa, jossa on mieletön palvelu ja merinäköala, järisyttäneeseen totuuteen. Johanna kirjoittaa blogissaan seuraavasti (tämä on osa lauseesta, ehkäpä kokonaisen lauseen, joka olisi totta, kirjoittaminen on vielä hieman liian vaativaa):   

 *rumpujen pärinää*

”en lyö ketään Raamatulla päähän”

Ja hyvät naiset ja herrat, uskokaa tai älkää, tämä on TOTTA! Johanna ei todellakaan, ainakaan todistajalausuntojen tai oikeudenkäyntien perusteella, ole koskaan lyönyt ketään Raamatulla! Sen sijaan aseena on käytetty mm. viini- ja shampanjapulloja, päätä on hakattu asfalttiin ja jos käsillä ei ole ollut mitään millä lyödä, on purtu tai raavittu. Mutta Raamatulla EI OLE LYÖTY! Tämä on suuri hetki! 

Pasila, Porilaisten Marssi!

Ja kun juhlahetki on vietetty, onkin aika siirtyä takaisin todellisuuteen. Tukiaisen yöllä kirjoittamana blogin loppuosa onkin sitten taas sitä tuttua dadaa, jossa ei ole päätä eikö häntää. Johanna aloittaa kirjoituksensa tällä kertaa kertomalla lukijoilleen, että Tanskassa ei vietetä juhannusta. Siitä huolimatta ”uusi miesystävä”, jonka ”ruotsalainen laulaja” esitteli Tukiaiselle, haluaa kovasti, että Jossu nousee koneeseen ja lennähtää Köpikseen. Ja Jossuhan lentää. Ei liene vaikea arvata kuka maksaa lentoliput. 

No, onneksi Köpiksen kohde on jälleen kerran yritysjohtaja, tosi komea viikinki. Yllättävästi hän ei ainakaan vielä ole miljonääri eikä edes menestyvä, kuten kaikki Johannan aikaisemmat miehet ovat olleet. Ai niin, tässä yhteydessä tiedoksi sinne keskustelupalstoille, tämä venäläis-virolainen Jooseppi, ei ole koskaan ollut tämä ”tanskalainen kukkakauppiasprinssi”, vaan ihan normi kotimainen alkoholisti, jolta Johanna sai pummattua muutaman skumppa- ja viinamoukun. Maksu tapahtui, tiedätte kyllä millä….. (lähde: piirit)

Seuraavaksi huutia saa Jollaksen uusi vuokralainen, joka on kuulemma ”tekopyhyyden huippu”. Epäilemme, että arvonimi tulee pitkälti siitä, että vuokralainen on vietellyt uepasti laihtuneen, missinnäköisen Juliankin viettämään (mahdollisesti) ihan selvän juhannuksen. Johannan mielestä olisi ollut NIIN paljon mukavampaa syöttää diapeteksestä kärsivälle siskolleen vaikkapa suklaamansikoita, ätläköitä Disney –leivoksia, juoda Ruskaa ja vetää ihan pikkuisen jotain nenäänsä. Mutta ei, tämä tekopyhä paskiainen, jonka kanssa Johanna ei tule toimeen ollenkaan, vie Julian jonnekin herätysjuhlille juomaan teetä! Onko se sitten glamouria? Kysymme vaan…..

Tähän väliin tulee kappaleen pituinen sepustus siitä, että jos lapsella on syntyessään enemmän nais- kuin mieshormoneja, hän ei ole sen enempää syntinen kuin sairaskaan. Ihan pikkuinen valkoinen valhe Johannalta pääsee siinä kohdin, kun hän kirjoittaa, että "Itse en ole koskaan tuominnut ketään helvettiin….”  Jossu, selaapa sitten, jos saat ostetuksi takaisin sen Seiskan lahjoittaman iPhonen, vaikka niitä lähetettyjä tekstareita. Ihan vaan vinkkinä.

Ja lopuksi, Johanna vetäisee aivan legendaarisen lauseen. Uskomme vakaasti, että tämä lause tulee esiintymään kaikissa myöhempien aikojen oppikirjoissa esimerkkinä siitä, kuinka tuomion saanut rikollinen itseään puolustaa.   Johanna nimittäin, käytyään ensimmäisessä lauseessa läpi ensin sen, että ketkä saavat rakastaa ja ketä, hyppää ketterästi saamaansa vankeustuomioon, joka ei kylläkään liity kappaleen aloittaneeseen ajatukseen mitenkään.  Johanna Tukiaisen tuntien, tämä ei ole suurikaan yllätys. Mutta siis:

”Minä en ole mikään rikollinen myöskään joka ansaitsisi mitään vankilaa. En voi käsittää tätä maata, ei kukaan voi tuomita ketään toista.”

No, jos ihan lyhyesti;  Johanna, sinä olet rikollinen. Sinut on tuomittu useasti ja viimeisin tuomio johti vankeustuomioon. Joten sinä ansaitset vankilan. Maa, jota "et voi käsittää", noudattaa yhtä järjestäytyneen yhteiskunnan tunnusmerkkiä, joka takaa mm. yhteiskuntarauhan. Tätä merkistöä  kutsutaan laajemmin nimellä laki. Tämä  nk. laki antaa myös oikeuden ”tuomita toisia”, enimmäkseen niitä, jotka eivät lakia ole noudattaneet. Kuten vaikkapa sinut, Johanna. Sinulla on varmaan tiedossasi valituskäytäntö, jolla voit näitä tuomioitasi moittia ja/tai yrittää muuttaa, mutta se nyt ainakin on varmaa, että ne eivät muutu mihinkään itkemällä niistä blogissa tai Facebookissa.

  

”Hih, hauskaa juhannusta kaikille!” (lähde: Glamour Dolls Diary). 

Kuten myös sinulle! Palataan kunhan pojat, ja Johanna, hieman selviävät.

Tahdosta riippumatonta

Kyllä taas on Jollaksessa, oikeussaleissa ja internetissä tapahtunut! On tapahtunut jopa niin paljon, ettemme käsittele oikeastaan  yksittäisiä tapauksia vaan koitamme luoda jonkinlaisen kokonaiskuvan tutkimuskohteemme tilanteesta.

Juuri tällä hetkellä on menossa  ajojahti. Kuka ajaa ketä, miksi ja mikä näiden tuntemattomien ajajien perimmäinen tarkoitus on, on vielä hieman epäselvää, mutta luultavammin tämäkin asia selviää kunhan Seiska julkaisee loputkin Tukiaisen kankkusessa antamat haastattelut. Selvää kuitenkin jo tässä vaiheessa lienee se, että jotkut kateelliset (?) tahot ajavat Johannaa vankilaan, jossa hän todennäköisesti tulee kuolemaan. Ainakin omien sanojensa mukaan. Niinpä Tukiainen esittää 60 vankilapäivän tilalle yhteiskuntapalvelua (?), jonka hän mieluusti suorittaisi ilta/yöaikaan, kun tuo herääminen ei oikein ole mukavaa.

Pikkaisen, jos sallitte, epäilemme mahdollisuuksia päästä yhdyskuntapalveluun (oikea termi), sillä luultavammin oikeuslaitoksessa painaa hieman Johannan edelliset tuomiot. Joita riittää kyllä, tässä yhteydessä lienee turha enää kelata niitä läpi, ne löytyvät netistä helposti pienen googlettamisen jälkeen.  Kaiken lisäksi uusia tuomioita on jo putkessa, joten jos tuota juhannuksen 2010 tapahtumiin pohjautuvaa tuomiota hirveän kauan vemputetaan ” useiden huippujuristien”  toimesta, saattaa jo nyt tienattu 60 päivää Hämeenlinnassa kasvaa.  Tuo ykp:n suorittaminen edellyttää lisäksi täyttä raittiutta, joka lienee aivan mahdotonta kun kyse on kuitenkin kansainvälisestä glamourmallista.

Ryhmänä olemme jo pidemmän aikaa ihmetelleet kahta asiaa. Ensimmäisestä ihmetyksen aiheesta kirjoitimme  muutama postaus sitten, eli siis siitä, että Tukiainen kärsii todistettavasti narsistisesta mielialahäiriöstä. Nyt kun mukaan on astuneet myös itsetuhoiset viestit,  ryhmämme lääkäri/psykologijäsen on lueskellut niitä mielenkiinnolla. Johannahan ilmoitti mm. Facebookissa tappavansa itsensä, vaikka  syy itsemurhaan ei ollut kuin hänen vihaajien, vihakirjeiden lähettäjien, median ja asianajaja Heikki Lampelan. Kyseinen ukaasi aiheutti sen, että poliisipartio joutui ajelemaan pitkin poikin Jollasta ja Laajasaloa löytääkseen potentiaalisen itsemurhaajan. Joka lopulta löytyi kotoaan.

Pelkästään tuo edellä oleva, ja kun siihen lisätään kaikki muu sälä mitä glamourmalli on suustaan päästellyt, on erinomainen syy liputtaa neitokainen radalta.  Edellä mainittu jäsenemme on ehdottomasti sitä mieltä, että Tukiainen pitäisi saada tahdonvastaiseen hoitoon ja mahdollisimman nopeasti. Tahdonvastaiseen hoitoon voidaan ohjata potilas, joka on itsemurhavaarassa (check), jonka taloudellinen turvallisuus on uhattuna (check), jonka kyky huolehtia itsestään on alentunut (check) ja  joka vaarantaa muiden henkilöiden turvallisuuden tai terveyden (check).  Jälleen kerran, aivan kuten diagnoosissamme, kaikki kohdat osuvat. Joten piipaa –auto Jollakseen mahdollisimman nopeasti ja neitokainen Auroraan. Hopi hopi. Kenties jotain olisi vielä pelastettavissa…..?

Toinen suuri ihmetyksen aihe on laatulehti Seiskan toiminta. Seiskahan on se lehti, joka talvella vetäytyi jääkiekon SM –liigan tukemisesta, koska laji oli Pauli Aalto-Setälän mukaan muuttunut aivan liian väkivaltaiseksi. Samaan aikaan kyseinen lehti lataa euroja minkä ehtii itsetuhoiselle alkoholistille, joka alkoholin lisäksi käyttää huumeita ja kärsii pahasta narsismista. Seiska tekee tämän vain saadakseen myyviä juttuja.  Joten Pauli, olisiko aika riisua se hyväntekijän moraalinen naamio, ja tehdä ihan oikeasti jotain sen eteen, että lehden sponsoroima, pahasta oman elämän hallinnan puutteesta kärsivä Johanna Tukiainen saisi apua. Se, että lehti maksaa haastattelupalkkioita ja kuukausittain summan blogin pitämisestä, ei ole auttamista. Ne rahat kun menevät viinaan ja pillereihin. Me uskomme vakaasti, että vaikka Tukiainen poistuisikin julkisuudesta, Seiskalla riittää kohteita. Kirjoittakaa vaikka Susanna Indrenistä, hänhän on vakaasti matkalla kohti Tukiaisen viitoittamaa tietä. 

Rinnakkaistodellisuus

Ryhmämme on jo pidemmän aikaa epäillyt, että suurin osa ihmisistä elää jonkinlaisessa rinnakkaistodellisuudessa, jolla ei ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, mitä oikeasti tapahtuu. Totuus asuu Jollaksessa ja siitä kerrotaan niin blogeissa, haastatteluissa kuin Facebookissa. Kertojina toimii aina kaksi sisarusta, joista toinen on upea, missinmittoihin laihtunut lääkkeiden salakuljettaja ja toinen toistuviin pahoinpitelyihin syyllistyvä glamourmalli. Kesällä 2011 totuus ja rinnakkaistodellisuus törmäsivät todella pahasti. Seuraavassa yhteenvedonomaisesti tapahtumat.

Totuus:  ”Nummelan yksityisiin juhannusjuhliin meidät kutsuivat ystävämme. He ovat mukavia ihmisiä. He olivat myös katsomassa laulu- ja tanssikeikkaani Vantaan Flamingon Onnelassa ja viettivät jatkoja hotellihuoneessani. Koko ilta aamuun asti meni loistavasti Nummelassa, katsoimme hienon juhannuskokon rannalla, sekä sen jälkeen suuri porukka ihmisiä siirtyi erääseen yksityiseen hienoon asuntoon viettämään juhannusta.” (Johanna Tukiainen, Seiska)

 

Rinnakkaistodellisuus: ”No, meno oli aika laimeaa alkuvaiheessa, paitsi tietysti eräät siskokset olivat aika vauhdissa. Näillä ei ollut edes mitään omaa ruokaa mukana vaan pummailivat ihan häpeilemättä juomia ja ruokia muilta paikallaolijoilta.” (muut paikalla olleet)

Kommentti: Ilta on mennyt siis ”loistavasti”, joka tässä yhteydessä tarkoittaa siis sitä, että ruuan ja juomien pummaaminen oli onnistunut. 

Totuus: ” Saunoimme, Julia kävi porekylvyssä, minä vietin enemmän aikaa ulkona terassilla keskustellen ihmisten kanssa. Jossain vaiheessa useat ihmiset pyysivät, että DJ soittaa liikaa vain trancea ja se alkaa olla puuduttavaa ja he sanoivat, että olisi kivaa jos tulisi jotain ohjelmaa lavalle. Päätin sitten esittää kaksi biisiä ja yhden lyhyen En Voguen kappaleen “Free your mind” tanssimme Julian kanssa lavalla. (Johanna Tukiainen, Seiska)

Rinnakkaistodellisuus: Julle viihtyi  myös saunaosastolla ja oli kyllä aika sekaisin.  Jossain vaiheessa Tuksu meni vaihtamaan musaa ("ei jaksa mitään paskaa trancea") ja pisti sitten jotain ysäridiscoa jonka tahdissa se esiinty. Sitä dokausta jatku ja ainakin Julia söi sinisiä pillereitä jossain välissä (pameja?). (Muut paikalla olleet)

Kommentti: Kukaan EI pyytänyt Johannaa vaihtamaan musiikkia, eikä KUKAAN pyytänyt tätä esiintymään. Esiintyminen tehtiin vain siksi, että pummatuille ruuille ja juomille haluttiin antaa vastiketta. Ja siksi, että näihin B –luokan julkkisbileisiin saatiin edes pieni tuulahdus kansainvälistä showmeininkiä. 

Totuus: Kello oli noin 5 aamulla, kun kuuntelin erään naisen kitaransoittoa ja laulua, sekä lähdin hakemaan juomaa keittiöstä. En tiedä miksi, mutta Julia alkoi yhtäkkiä kuristamaan minua kaksinkäsin, hän tosin oli kovassa humalassa eikä se tilanne kestänyt kauaa. Ihmiset niin mielellään syyttävät minua myös asioista, joita en ole tehnyt. Olin koko illan erittäin ystävällinen ja mukava kaikkia kohtaan. (Johanna Tukiainen, Seiska)

Rinnakkaistodellisuus: Aamuyöstä tytöt puhu jostain pettämistapauksesta (Tuksun exä oli pannu Jullea tms. ei siitä saanu oikein mitään selvää kun molemmat oli niin sekaisin) ja jossain vaiheessa Tuksu kävi Juliaan käsiksi ja repi aivan täysillä hiuksista. (Muut paikalla olleet)

Kommentti: ”Olin ollut erittäin ystävällinen ja mukava kaikkia kohtaan” sanoo Johanna. Ja tämä on totuus, sillä emmehän me voi asettaa uskovaisen todistusta kyseenalaiseksi. Emme mitenkään. Ihmiset kun syyttävät Tuksua niin mielellään myös asioista, joita hän ei tehnyt. Ihan viimeisimpänä tähän perättömien syyttäjien laumaan on liittynyt myös yksi käräjätuomari. Voi Johanna raukkaa! Alla kuva siitä, kuinka upea, missinmittoihin laihtunut Julia pahoinpitelee siskoaan, joka on siis täysin syytön ihan-mihin-tahansa.

Totuus: En muista aamun tapahtumia enää tarkalleen, jossain vaiheessa olimme shokissa, varsinkin Julia. Meille sanottiin talossa, että meidän pitää poistua paikalta. Muistan, ettemme millään tavalla laittaneet vastaan, vaan kävelimme asunnon eteen terassille. Meille ei kuitenkaan suostuttu antamaan tavaroitamme eikä Julian kallista Burberryn takkia sekä käsilaukkujamme, ja silloin sanoin, ettemme voi mennä meille tilattuun taksiin, ennenkuin olemme saaneet omaisuutemme sisältä (edessä oli taksi joka odotti meitä.)

Meille ei kuitenkaan tuotu tavaroitamme ja taksi lähti ajamaan pois. Emme ehtineet reagoimaan mitenkään, kun molemmat kaadettiin maahan, kädet ja jalat sidottiin ilmastointiteipeillä ja meidät rullattiin mattojen sisään vielä lisäksi! Sitä ennen muistan, että toinen isoista miehistä istui päälläni ja rutisti käsiäni niin kovaa, että huusin apua. Julia oli shokkitilassa ja näin vierestä kun makasin, kuinka valkotukkainen järkäleen kokoinen mies repi Julian tukkaa niin että se irtosi juurineen, sekä löi häntä ja paiskoi, sekä istui hänen päällään. Hän myös huusi Julialle, että aikoo tappaa hänet. Olin aivan kauhuissani! (Johanna Tukiainen, Seiska)

Rinnakkaistodellisuus: No, sitten siihen tuli näitä lihaskimppuja väliin ja kääri tytöt mattoon. (Muut paikalla olleet)

Kommentti: No nyt alkaa tapahtua! Tosin Johanna ei shokkitilaltaan enää aamuyön tapahtumista paljoa muista, kuitenkin jostain sisältä kumpuaa muistoja että kalliita, ja aitoja laukkua tai takkeja ei annettu rauhallisesti paikalta poistumassa oleville, koko illan ystävällisesti ja mukavasti käyttäytyneille siskoksille. Tämä käytös selittää myös sen, että miksi ”lihaskimput” joutuivat käärimään sisarukset mattoihin ja pitelemään heitä kiinni, eihän sitä ylitsevuotavaa ystävällisyyttä ja mukavuutta nyt ihan rajattomasti jaksa. Alla kuva ystävällisyyden seurauksista.

 

Totuus: Jossain vaiheessa minut irrotettiin ja poliisiauto oli kutsuttu paikalle. Meidän pahoinpitelijäthän sinne olisi pitänyt viedä!!! Kaverimme toi vain murto-osan tavaroistamme, minun käsilaukkuni mutta ei muita arvokkaita tavaroitani. Huomasin sen ja lähdin juoksemaan niin nopeasti kuin pystyin pakoon. Onneksi sain karattua! Sillä oltuani tunnin poissa palasin takaisin kyseiselle asunnolle ja löysin ympäri nurmikkoa minun ja Julian omaisuutta! Siellä oli Julian aito Louis Vouttonin käsilaukku jossa oli sisällä Julian passi mutta hänen kännykkänsä oli hajotettu. Lisäksi nurmikolla oli minun St.Barthsin laukkuni, jossa oli sisällä paljon käteistä rahaa koska olin ajatellut, että tarvitsen rahat juhannusta varten jos jatkamme sieltä matkaa mökillemme.

Se oli todella törkeää!!! Jos en olisi päässyt pakoon paikalta, olen aivan varma että kaikki rahani olisi varastettu, Julia ei olisi koskaan saanut käsilaukkuaan eikä passiaan takaisin!!! Olin aivan kauhuissani, pihalla olleet haukkuivat täyttä kurkkua minua. Se teksti oli painokelvotonta mitä kuulin. En sanonut mitään, halusin vain paikalta pois. Minut pelasti joku iso nallemainen mies joka pyysi minua hyppäämään autoonsa nopeasti.

Rinnakkaistodellisuus: Sit tuli kytät ja koitti saada rimpuilevat siskokset maijaan, mutta jossain vaiheessa Jossu karkas metsään. (Muut paikalla olleet).

Kommentti: Öö, tuota noin…. Mitenkähän tämän nyt muotoilisi…. Niin kuin todettu, mukana matkalla oli siis aitoja laukkuja ja takkeja. Kaiken päälle mukaan matkaan oli otettu myös PALJON RAHAA, vaikka itse bileissä olikin jouduttu siipeilemään muiden ruokia ja juomia. Mutta onneksi, jälleen kerran, kuvaan astuu ”nallekarhumainen, iso mies”, joka pelastaa neidon pahojen ihmisten kynsistä.  Sivumennen sanoen, ryhmäämme kiinnostaa todella tuo ”lähdin juoksemaan niin nopeasti kuin pystyin” –osuus. Mielikuva nopeasti juoksevasta Johannasta häiritsee tätä kirjoittamista…..



Edellä siis lyhykäisyydessään esitetty se, mitä Nummelan juhannusjuhlissa tapahtui. Tähän voitaisiin vielä lisätä se, että rinnakkaistodellisuudessa Johanna kiskaisi  miestä skumppapullolla päähän sekä puri tätä ja Julia kiskaisi nyrkillä erästä naista. Shokkitilastaan johtuen Johanna ei varmaan muistanut mainita blogissaan tästä mitään.  (Mutta hei, miettikää nyt Johannaa juoksemassa!)

Kaiken edellä olevan ainoa tarkoitus on siis vain osoittaa, kuinka kovaa elämä Jollaksessa on. Kukaan ei koskaan usko, kaikki epäilee, valehtelee ja nauraa selän takana. Esimerkiksi vaikka show ravintolassa olisi mennyt kuinka loistavasti, niin näädät, toimittajat, paikalla olleet katsojat ja ravintolan omistaja ovat asiasta aivan eri mieltä. Ja miksi? No, he eivät tiedä showglamourista mitään, he eivät varmaan tiedä edes sitä, että Ruotsissa osataan nämä asiat NIIN paljon paremmin. Porukalla ei ole harmaankirjavaa aavistusta siitä, että esiintyvien, menetyvien siskosten taustalla vaikuttaa aivan jäätävä tiimi niin menestyviä yritysjohtajia, usea miljonääri, ammattilaulaja, -säveltäja, -muusikko, juristi, manageri, meikkaaja, kampaaja, koirien ulkoiluttaja, henkivartiokaarti ja  mitä noita kaikkia nyt onkaan….. Porukkaan on aivan lähitulevaisuudessa liittymässä vielä Lena –niminen viestintäkouluttaja, jolla herra paratkoon hommia tulee riittämään. Onnea vaan uuteen tehtävään!