Tuntematon mies

Terve!

Minä olen tuntematon mies. Ehkäpä tunnetuin esiintymiseni osuu sota-aikaan, jolloin olin siis sotilas. Tuolloin minut tunnettiin nimellä Tuntematon Sotilas. Mutta olenhan minä saanut paljon aikaan senkin jälkeen, otetaan nyt esimerkiksi vaikka tämä Ulvilan tapaus.

Ulvilassa minä esiinnyin niin, ettei kukaan minua nähnyt, vaikka toiset näkivätkin. Olin tullut ikkunasta sisään, josta ei tunnetuiden fysiikan lakien mukaan kukaan voi sisään päästä, olin käyttänyt halkoa johon olin jättänyt KRP:n tutkijan DNA:n, jossain välissä olin ehtinyt iskeä talon emäntää puukolla ja lopuksi poistunut siitä samasta ikkunasta, josta olin tullut sisäänkin. Josta edelleen oli täysin mahdotonta päästä sisään tai ulos.

Viime aikoina olen liikkunut paljon tuolla Helsingin Albertinkadun tienoilla. Olen ollut se mies, joka on ollut yöllä syömässä kermaisen lohen päälle ripoteteltuja raakoja sieniä. Ja aurajuustoa. Olen kuulemma jopa kehunut tätä keitosta ja antanut viisi tähteä. Saattaa ollakin, kukaan ei vaan ole kysynyt, mikä oli asteikko.

Ai niin, tuossa muutama kuukausi sitten kun olin rahoissani, tuli ostetuksi muutama korukin. Ja juu, olihan ne kalliita, mutta mikäs siinä kun kerrankin oli fyrkkaa. Mitä nyt  27.000 egeä rannerenkaaseen tai 170.000 sormukseen merkkaa minulle, tuntemattomalle miehelle!

Treffeillä on tullut käytyä useita kertoja, yleensä jossain lounge-tyylisessä, viihtyisässä ja riittävän kalliissa paikassa. Pääsääntöisesti Tukholmassa, koska se on niin paljon coolimpi paikka kuin venäläinen Helsinki. Olihan minulle kerran tulossa deitti Kööpenhaminaankin, mutta sitten meille selvisi, ettei Tanskassa vietetä juhannusta ollenkaan, ja niinpä sitten ne treffit meni pieleen. Ryyppäsin sitten ihan vaan Helsingissä deittini kanssa. Ja juuri nyt odotan kultaani täällä Ruotsissa. Hän tulisi tänne heti, mutta ei valitettavasti pääse, kun keikkoja on niin paljon kuin ehtii tekemään. Harmi!

Viimeisin esiintymiseni oli eilen oikeudessa. Olin kesällä ajellut kuulemma jollain Rättärillä heti sen jälkeen kun olin jonkun Köpin kanssa vetänyt rannalla skumppaa. Ilta oli huipentunut siihen, että kun yksi mukana olleista naisista oli sammunut Rättärin takapenkille ja toinen ajoi sitä, yrittäen saada autoa kääntymään kiven ja talon välisellä nurmikolla, minä uhkailin tätä kuskia hengenlähdöllä. Joten sitten kun poliisit tulivat, ja minä en ollut enää paikalla, tämä kuljettaja puhalsi pikkaisen reilut 2 promillea ihan vaan siksi, että minä ja Köpi oltiin oltu paikalla. Ja sitäpaitsi, vaikka poliisit nostivat tämän kuskin ratin takaa ja vaikka hän puhalsi tuon törkeän ratin, ei häntä voida tuomita siitä, sillä Hymy on paska lehti ja media kiusaa. Ja minä ja Köpi uhkaillaan. Tai ainakin minä. Köpi on mustalainen.

Joten onhan tässä tullut tehtyä kaikenlaista. Joskus jopa asioita joista en ole kauhean ylpeä. Niinkuin nyt esimerkiksi se, että olen joskus nukkunut Johanna Tukiaisen kanssa. Onneksi olen kuitenkin tuntematon mies, niin ei vaimokaan saa tietää. 

Se viimeinen blogikirjoitus

 T E    D A A M I T

 Naisten kirjoittama aikausilehti naisilta naisille naisista.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Johanna Tukiainen avoimena:

ELÄMÄNI EI AINA OLE OLLUT HELPPOA!

Johanna Tukiainen on kiistatta yksi Suomen tähtitaivaan johtavia artisteja. Hän keikkailee ympäri maata pitkillä kiertueilla ja esiintyy jatkuvasti lehtien palstoilla. Myös keskustelupalstoilla Johanna on yksi eniten seuratuimmista julkkiksista, onpahan tähden elämäntyötä kunnioittamaan perustettu muutama blogisivustokin. Johanna epäilee kuitenkin, että suosituimman blogin, nimimerkki Joe Paskon "Anonyymi Kyttääjä" -blogin,  tiedonantaja toimii Julia -siskon Bonzo -mopsi, sillä kukaan muu ei kykene kertomaan niin yksityiskohtaisia tietoja "kulissien takaa.

Oman elämänsä taiteilija on tähän asti halunnut rauhoittaa julkisuudelta, mutta avautuu myös siitä tässä harvinaisessa haastattelussa. Johanna kertoo avoimesti uransa huippukohdista, mutta myös siitä, kuinka vaikeaa Suomessa on olla menestyvä artisti ja minkälaisia paineita se asettaa. Ihmissuhteet, ura ja tulevaisuus mietityttävät Johannaa kovasti.

Teksti: Jari-Rita Porttila-Tainola

Johannalla on pitkä ura takanaan ulkomailla. Tämä kansainvälisistä piireistä tarttunut suuripiirteisyys näkyy jo ennen haastattelun alkua taiteilijan käytöksessä, hän on myöhässä sovitusta haastatteluajasta reilun tunnin. Toimittajan aika kuluu kuitenkin rattoisasti Johanna palatsin portailla istuskellessa ja Jollaksen hienostokaupunginosan leppoisaa elämää seuraillen. Silmiin pistää hyvin hoidetut pensasaidat, nurmikot ja kaduilla liikkuvat luksusautot. Ohi ajavien autojen kuljettajien reaktioista on helposti luettavissa se, kuinka suuren vaikutuksen Johanna on tehnyt jopa menestyviin jollaslaisiin. Osa autoista hiljentää selvästi Johannan hyvin hoidetun talon kohdalla, usea kuljettaja jopa moikkaa käsi ja keskisormi pystyssä, osa autoilijoista taasen kiihdyttää selvästi Johanna talon kohdalla. He eivät ilmeisesti halua häiritä kansainvälisen tähden mahdollisia kauneusunia ja ohittavat yhden koko alueen kauneimmista taloista mahdollisimman nopeasti

.

Vihdoin muutaman tunnin odottelun jälkeen Jollashovin pihaan kaartaa upeasti pidennetty luksusmersu, jonka uumenista kaunis ja menestyvä tähtemme nousee. Valitettavasti Johannan lompakko on jäänyt keskustan huippukampaamoon, joten toimittajamme kuittaa mersutaksin laskun. Johanna on ottanut kansainväliseltä, italialaiselta huippukampaajalta kuuluisat Luis Vuitton Extra Precious Blond Extension –hiuspidennykset, jotka pukevatkin tähden ruskettunutta ja pisamaista olomuotoa ihanasti. Näyttäisi aivan siltä, että tähtemme on valmiina valloittamaan taas uuden estradin! Ennen illan keikkaa juttelemme kuitenkin Johannan kanssa kuin tyttö tytölle, Johanna paljastaa useita uusia puolia niin itsestään, tulevaisuuden suunnitelmistaan kuin rakkauselämästään.

Johannan ihana boheemi asuintyyli kiinnittää huomion heti kun pääsemme ensimmäisenä lehtenä sisään Jollashoviin. Siellä täällä näkyy vaatekasoja, tyhjiä maitotölkkejä, pizzalaatikoita, koirien kakkakasoja ja pissalammikoita. – En todellakaan ole mikään siivousintoilija, Johanna naurahtaa. –Miamissa kaikilla tapaamillani tähdillä oli tapana elää kotonaan juuri niin kuin halusivat. Paineita tulee aivan riittävästi siitä, kun jokainen ilta esiintyessään täytyy näyttää hyvältä. 

URA

Tästä pääsemmekin mukavasti Johannan pitkään ja menestyksekkääseen uraan. Johanna vaikutti vuosisadan vaihteessa Miamissa, jossa esiintyi useilla kuuluisilla estradeilla monissa eri kaakkoisen rannikon pizzerioissa ja kahviloissa. –Kansainvälinen managerini, Kurt Cobain, rakensi minulle tuolloin pitkiä kiertueita Miamin lähiöravintoloihin, joissa menestys oli huumaavaa, Johanna kertoo. – Tuolloin havaitsin, kuinka lämpimiä ja vastaanottavia amerikkalaiset ovat.  Minut olisi haluttu adoptoida sinne, mutta tunsin sisimmässäni, että sieluni kuuluu tähtitaivaalle, joten kieltäydyin adoptiosta, Johanna muistelee. – Kuitenkin jo tuolloin, oman asemani vakiinnuttua, halusin auttaa aloittelevia esiintyjiä heidän urallaan, ja siksi otin useita uransa alussa olevia bändejä ja laulajia lämppärikseni. Eihän ne mitään lisäarvoa keikalleni tuoneet, mutta koska olen aina ollut avarasydäminen ja humaani, halusin antaa heillekin mahdollisuuden. En valitettavasti jaksa muistaa ihan kaikkia, mutta mieleeni ovat jääneet ainakin mm. yhtyeet nimeltä The Beatles, Abba sekä yksi slummeista kotoisin oleva tumma laulaja, josta ei varmaan tullut ikinä mitään, mutta jolle halusin antaa lähinnä humanitäärisistä syistä mahdollisuuden näyttää. Hänen nimensä oli Michael Jackson, Johanna muistelee hieman huvittuneena.

Johanna on selkeästi nauttinut ihanasta elämästään Miamisssa, sillä hänen silmänsä suorastaan loistavat kun hän muistelee menestystään rapakon takana. – Miamissa viettämäni aika antoi paljon minulle, mutta se on vaikuttanut myös suomalaiseen iskelmä- ja rockmusiikkiin. Paula Koivuniemi ja Katri-Helena soittelevat minulle lähes viikoittain kun haluavat saada kansainvälisiä vinkkejä lavaesiintymiseensä tai jos heillä on uransa kanssa ongelmia. Minulla on edelleen erittäin lämpimät suhteet USAhan, soittelemme mm. Michaelin ja Kurtin kanssa useasti. Olen luonnollisesti auttanut näitä edellä mainittuja kotimaisia harmaavarpusia saavuttamaan edes osan siitä glamourista, jonka minä itse asiassa olen henkilökohtaisesti luonut niin Miamiin kuin tänne NeuvostoSuomeen, Johanna kertoilee ilman minkäänlaista ylpeyttä äänessään. On todella mukava haastatella tähteä, joka kiistatta on ollut suunnannäyttäjän monessakin mielessä, mutta onnistunut säilyttämään vaatimattomuutensa. Aika monella muulla menestys on noussut hattuun, joka kyllä valitettavan usein myös näkyy niin käytöksessä kuin mielipiteissä. 

2000 –luvun alussa Johannaa alkoi vaivata koti-ikävä. Suuret, amerikkalaiset pizzeria- ja lähiökuppilalavojen kiertueet eivät kenties olleetkaan sitä, mitä syvästi tunteva, uskonnollinen tähti elämältään haluaa.  – Halusin pois jenkkiläisestä pintakulttuurista, halusin palata Suomeen ja tuoda mukanani mahdollisuuksien mukaan palasen sitä jet-set –elämää, mihin olin USAssa tottunut, Johanna kertoo. –Niinpä tulin Suomeen, ja perustin erittäin seksikkään ja menestyvän tanssiryhmän nimeltään Glamour Dolls Dancers. Koska olin idean ”äiti”, minulla oli tuo kansainvälinen kokemus ja olin kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa neljä ällää, luonnollisena jatkumona minusta tuli Glamour Dolls –ryhmän toimitusjohtaja, CEO. Teimme tyttöjen kanssa salit täyteen vetäneen keikkakiertueen Suomessa heti tänne palattuani. Kiertueen jälkeen ryhmän kokoonpano on vaihdellut useasti, juuri tällä hetkellä Dollseissa tanssii minun lisäkseni siskoni ja eräs timmissä kunnossa oleva Isabella (29v.). Vaikka kokoonpano saattaakin vaikuttaa pieneltä, haluan korostaa sitä, että usein laatu korvaa määrän, Johanna todistaa sormi pystyssä. – Esimerkiksi siskoni Julia, oli Playboy –lehden kuvauksissa ihan vaan siksi, että antautui kuvaajalle, mutta haluan korostaa, että se on aivan normaalikuvio kansainvälisissä kuvauksissa. Itsekin olisin voinut kyseiseen lehteen päästä, mutta jostain syystä kuvaaja ei minua halunnut, tai sanotaanko suoraan ettei hänellä ottanut eteen minun kanssani, Johanna avaa kansainvälisiä kuvioita. 

Varsinaisen aloituspotkun Johanna sai Suomen -uralleen, kun hän tapasi lennolla Helsingistä Leville silloisen ulkoministerin. –Keskustelimme koko lennon ajan Suomen ja Yhdysvaltojen suhteista, ja koska minä olin viettänyt USAssa pitkän ajan, ministeri oli erittäin kiinnostunut mielipiteistäni kuinka suhteita pitäisi kehittää, Johanna kertoo. Myöhemmin yhteydenpito jatkui vielä tekstiviestein, mutta koska kyseinen ministeri ei  ottanut Johannan ohjeita käytantöön, hän sai potkut. – Voidaankin siis sanoa, että minun kansainvälisten suhteiden konsultaatio aiheutti ulkoministerin vaihdoksen, Johanna naurahtaa. 

Tällä hetkellä tämän syvällisen ja herkän taiteilijan arki koostuu keikoista, joita Johanna tekee suomalaismanagerinsa ohjaamana huimat 3 kpl kuukaudessa. – Ajettuani itseni Miamissa lähes loppuun, olen todennut, että hieman rauhallisempi keikkatahti sopii minulle paremmin, Johanna kertoo. - Näin kykenen antamaan itsestäni parhaimmat ulos jokainen ilta, sillä yleisöhän maksaa nimenomaan siitä, että näkevät minut ja heille hieman vieraan, kansainvälisen tason mukaisen lavashown.

IHMISSUHTEET

Menestyvän artistin puolisolta vaaditaan ominaisuuksia, joita kovin monessa miehessä ei ole. Tämän on myös Johanna joutunut kipeästi kokemaan. Kun nainen tekee määrätietoisesti uraa ja kiertää ympäri maailmaa, kotona odottavan miehen tulee hyväksyä tämä. –Valitettavasti kohdalleni ei ole osunut miehiä, jotka ymmärtäisivät sen, kuinka paljon huippuunsa viety show vaatii. En välttämättä pitkien kiertueiden jälkeen enää jaksa olla ”se ihana, pullantuoksuinen Johanna”, jota mies odottaa, Johanna vakavoituu kun keskustelu siirtyy tähden ihmissuhdekuvioihin. Kaikesta näkee, että Johannan hennon, mutta huippuunsa treenatun ulkokuoren alta löytyy kuitenkin herkkä, rakkautta kaipaava, ja siitä unelmoiva nainen.  

  

- Elämääni on vaikuttanut oikeastaan kolme tärkeää ihmissuhdetta, Johanna aloittaa.   - Ensimmäinen rakkauteni on eräs Mika, joka toimi Nokialla johtavassa asemassa, ja oli itsekin melkoisessa uraputkessa. Mikaa kaavailtiin jossain vaiheessa jopa Jorma Ollilan korvaajaksi, joten kahden voimakastahtoisen ja uraansa kaiken sijoittavan nuoren elämät eivät vaan toimineet. – Niin paljon kuin Mikaa rakastinkin, ja rakastan edelleen, minun oli pakko valita urani. Siirryin Miamiin, jossa melko nopeasti tutustuinkin erääseen juutalaiseen miljonääriin, joka oli yritysjohtajana isänsä ja äitinsä kukkakaupassa, Johanna muistelee vakavana. – Rakastuin päätä pahkaa tähän menestyvään liikemieheen, ja vietimmekin uskomattoman upeita iltoja hänen kanssaan. Myöhemmin miehestä paljastui kuitenkin menestyville yritysjohtajille ominaisia piirteitä, hän oli mm. erittäin tarkka rahoistaan eikä suostunut enää rahoittamaan toimintaani, hän vaati, että joka ilta kun tuli kotiin töistä, minulla olisi pitänyt olla ruoka valmiina ja kaiken lisäksi asunto siivottuna. Itse koin olevani kuitenkin enemmänkin esiintyvä tähti, joten suhteemme kariutui näihin ristiriitoihin. 

Kaksi raastavaa eroa mieltään painaen Johanna muutti sitten siis Suomeen. Hän havaitsi kuitenkin nopeasti, että täällä Pohjolassa suurin osa miehistä oli juntteja, jotka eivät kerta kaikkiaan osanneet toimia suuren kansainvälisen tähden toiveiden mukaan. – Lopulta löysin Lapin perukoilta kuitenkin aidon, rakastavan ja hellän miehen, Arton, Johanna muistelee. –Vietimme Arton kanssa revontulien täyteisiä hetkiä pohjoisessa, ja kun Arto kosi minua romanttisesti jätkänkynttilöiden loimussa ja poronkäristystä rintapielessään, päätökseni oli helppo. Uskoin viimein löytäneeni sielunkumppanini, Johanna kertoo ääni hieman murtuen ja silmät selkeästi kostuen. Häät myytiin kansainvälisen käytännön mukaisesti eräälle lehdelle, ja Johanna tunti olevansa onnensa huipulla. Pari vihittiin liikuttavassa seremoniassa jääkirkossa ja Johanna oli pukeutunut unelmiensa mukaiseen, noi 20 metriä pitkään, upeaan hääpukuun.

Arki iski heti häiden jälkeen. – Olin jo hääiltana havainnut Artossa piirteitä, jotka hieman huolestuttivat minua. Hänellä ei ollut hampaita, ja kaiken lisäksi viina tuntui maistuvan. Itsehän olen alkoholinkäytön suhteen erittäin tarkka, se ei saa häiritä esiintymisiäni eikä julkisuuskuvaani, Johanna painottaa topakasti. Niinpä hän teki itsenäisen naisen rohkean ratkaisun, ja päätti lähteä häämatkalle yksin selvittääkseen ristiriitaisia tunteitaan. – Rakastin Artoa, enhän olisi mennyt naimisiinkaan hänen kanssaan ilman rakkautta. Se, että eräs lehti maksoi häät ja minulle upean matkan paratiisisaarelle, ei vaikuttanut  päätökseeni lainkaan. Jos olisin mennyt naimisiin pelkästään julkisuuden ja tuon matkan takia, se olisi ollut mielestäni halpamaista, enkä ole koskaan sellaiseen syyllistynyt, Johanna jatkaa kipeiden muistojen läpikäyntiä.   

Kun ero Artosta oli selvä, Johanna päätti jättää tämän taakseen. – Mielestäni vanhaan ei kannata takertua, ja siksi en ole ollut Artoon missään yhteyksissä eromme jälkeen. En myöskään mielelläni mainitse häntä blogissani tai Facebook –sivuillani, sillä eletty mikä eletty, Johanna paaluttaa. – Haluan katsoa eteenpäin, silla uskon, että minunkin unelmien prinssi odottaa minua jossain tuolla, Johanna toteaa ja viittaa kädellään ulos ikkunasta haaveellisena. Johanna haaveissa on löytää viisas mies, jonka hän kokee ansaitsevansa useiden pettymysten jälkeen. -Lisäksi miehellä pitäisi olla varallisuutta ainakin sen verran, että hän voisi hankkia meille talon, rahoittaa keikkani ja suurten tähtien elämään oleellisesti liittyvät "piristysaineet", Johanna kertoo selkeästi tavoitteistaan tietoisena.

Koska Johanna elää esiintyvän taiteilijan hektistä elämää, normaali parinmuodostus tuntuu olevan tähden tavoittamattomissa.  - Niinpä lanseerasin noin vuosi sitten itse keksimäni televisioformaatin, jota kutsun työnimellä "Johannalle sulhanen", Johanna kertoo selvästi innostuen. - Kyseistä ohjelmaa ei ole tehty vielä missään, mutta koska olen äärimmäisen luova ja kekseliäs, kehitin ohjelman idean aivan omasta päästäni, Johanna hekottelee. Uusi idea tuntui olevan suomalaisille televisiokanaville liikaa, joten Johanna on päättänyt rahoittaa koko ohjelman kuvaukset omasta pussistaan.  - Ensimmäin jakso on jo purkissa, siinä esittelen ehdokas nro 1, jonka nimi alkaa U:lla. Kävimme tämän ehdokkaan kanssa ehkäpä Euroopan kalleimmassa kaupungissa, Oslossa, jossa tapasin mm. kyseisen ehdokkaan parhaan kaverin, Henrik Ibsenin,  Johanna kertoo. -Seuraavien jaksojen kuvausaikataluja ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta hakemuksia on tullut jo tasan 50, vaikka en ole mainostanut enkä tätä ennen kertonut ohjelmastani missään. Karsin noista 50:stä ensin kaksikymmentä, ja sen jälkeen vielä kaksikymmentä, joten deittejä ohjelmassa tullaan näkemään noin kymmenen, Johanna avaa ohjelmaideaansa. Seuraavat deittijaksot tullaan kuvaamaan euroopalaisissa suurkaupungeissa, kuten Tallinna, Tukholma, Munchen ja Belgia. Kaikki nämä kaupungit ovat kansainväliselle tähdellemme jo ennestään tuttuja. 

Eikä Johannan  televisioon tarkoitetut ohjelmaideat tähän lopu. Hän kertoo kehittelevänsä mm. ideaa siitä, että suljettuun taloon sijoitettaisi vaikka 20 ihmistä vailla minkäänlaista kontaktia ulkomaailmaan. Kamerat kuvaisivat talon tapahtumia sitten 24/7. Toinen Johannan alati uutta hakevissa bisnesideoissa on ohjelma, jossa aloittelevat laulajat esiintyisivät ensin julkkiksista kootullle raadille, joka päättäisi pääsekö laulaja jatkoon vai ei. Tämän ensimmäisen karsinnan jälkeen laulajat koottaisi yhteen johonkin vanhaan teatteriin, jossa he jotuisivat esiintymään ryhmässä. Ja taas raati pudottaisi osan esiintyjistä. Lopullisen valinnan voisi sitten tehdä vaikka Suomen kansa puhelinäänestyksellä.

- Tiedän, että kaikki nämä ideat saattavat olla hieman liian vallankumouksellisia Suomen, valitettavasti sangen kehittymättömille televisiomarkkinoille, Johanna toteaa hieman surullisena. - Mutta minä uskon, että kunhan Suomi pääsee tästä NeuvostoSuomi ideologiastaan, kyseiset ideat saattaisivat toimia täällä, Johanna toteaa toivorikkaana. 

TULEVAISUUS

Johanna pitkäjänteinen työ useilla maailman johtavilla estradeilla näyttää vihdoin tuottavan tulosta. Hänen kansainvälisen tason shownsa, jota tällä hetkellä Suomessa myy kuuluisia manageritoimisto Womens’s Mensturaatio Club,  on haluttua ”tavaraa” ympäri Suomen. Myös Johannan rakkauselämä näyttää asettuvan kohdilleen, sillä tapailtuaan useita suomalaisia, kalliolaisia ja tanskalaisia liike-elämän huippuvaikuttajia, hän on vihdoin löytänyt rinnalleen prinssin, jopa ruhtinaan. – Nykyinen miesystäväni on aivan ihana, hän kuuluu erääseen etniseen vähemmistöön, jossa kunnioituksesta miehen saavutuksiaan kohtaan häntä kutsutaan heimonsa parissa joko mustalaisprinssiksi ja jopa mustalaisruhtinaaksi, Johanna innostuu. – En valitettavasti tunne kyseisen vähemmistön toimintatapoja, mutta jos tittelinä on prinssi tai ruhtinas, se ei voi olla mitään kauhean huonoa, Johanna jatkaa. – Uskon, että olen vihdoin löytänyt sen unelmien miehen. Digitaalinen kelloni tikittää kuitenkin koko ajan, ja haluaisin saattaa tähän maailmaan ainakin yhden, jollen peräti kaksi, ”pikku-Johannaa”, jotka voisivat sitten kun itseltäni virta loppuu, viedä glamour-aatetta eteenpäin, Johanna haaveilee…… Edellä esitettyyn Johannalle sulhanen -ohjelmaan tämä uusi, mutta vakavalta vaikuttava ihmissuhde ei vaikuta, sillä Johannan mielestä tähden puolison pitää hyväksyä muutama syrjähyppy uraan kuuluvana.

Jälkikirjoitus: 

Johanna ei halunnut, omaa yksityistään suojellessaan, että olisimme kuvanneet sisällä Jollaksen huvilassa. Näin ollen haastattelu ei sisällä kuvamateriaalia lainkaan, sillä haluamme suojella haastateltavamme yksityisyyttä.
 

Muunneltua totuutta

Tuli idea, että kirjoittaisimme jutun Johanna Tukiaisen muunnellusta totuudesta. Asian voisi ilmaista myös hieman rahvaanomaisemmin, kirjoittaisimme jutun Johanna Tukiaisen valheista. Valitettavasti heti, kun aloimme tehdä taustatyötä kirjoitustamme varten, totesimme idean täysin mahdottomaksi. Ei siksi, että valheita ei olisi löytynyt, vaan siksi, että niitä löytyi aivan liikaa. Resurssimme eivät kerta kaikkiaan riitä kaikkien niiden läpikäymiseen tai edes ylöskirjaamiseen, joten tyydymme siihe, että käymme läpi ihan muutaman, jotka ovat kirjatut Johannan toimesta Glamour Dolls Diaryyn.

Ennenkuin aloitamme, täytyy ihan aidosti ja oikeasti ihmetellä sitä, kuinka julkisuuteen pyrkinyt ja sinne päässyt Tukiainen, suoltaa aivan täyttä paskaa niin paljon kuin ehtii. Eikö neitosen (heh) päähän mahdu, että asiat on helppo tarkastaa, ja jos/kun hän on julkisuuden henkilö, häntä myös seurataan, Eikö paljon puhuttu medilliakonsultti Tukholmasta ole briiffannut Johannaa siihen, että julkisuudessa kannattaa puhua aina totta, sillä media kaivaa totuuden esille joka tapauksessa? Valheesta jää kiinni, ja se on paljon nolompaa ja vahingollisempaa kuin se, että kertoo totuuden suoraan. Oli se totuus sitten mikä tahansa. Saamamme informaation mukaan Tukiaisten isompi sisko ei tätä totuutta kuitenkaan halua edes ymmärtää, hän yrittää pitää "brändiään" yllä, vaikka vene vuotaa toisesta laidasta niin, ettei "brändiin" usko enää edes lähimmät ystävät.

Käydään nyt läpi kuitenkin muutama valhe, jotka toki ovat nk. näädille aivan varmasti tuttuja kaikki, mutta kenties hieman tuntemattomia niille, jotka seuraavat Tukiais -showta hieman harvemmin. Joten siis, olkaa hyvät. Jutut on kerätty siten, että tuoreimmat mainitaan ensiksi.


Tanskassa ei kuulemma vietetä juhannusta ollenkaan, mikä tuli minulle yllätyksenä.
Uusi mieheni kuitenkin haluaa, että lennän hänen luokseen Kööpenhaminaan. Hän on oikeasti tosi komea, pitkä viikinki.(Lähde:  Diary 20.06.13)

Kommentti:  Mitään uutta miestä ei ole. Ei Tanskassa eikä missään muuallakaan. Ja sitä paitsi, Tanskassa vietettään juhannusta. Ja sinä et sitten lentänyt "hänen" luokseen vaan vietit juhannuksen jäätettä nauttien Jollaksessa, jonne vihdoin pääsit käymään kun isukki ja Julle oli sieltä pois. Ja naapuriesi kertoman mukaan, jos vaikka nautitkin jääteetä, se oli aika vahvasti terästettyä. Ainakin huudoista päätellen.

Ja BTW, se rullaportaiden juokse ylöspäin (väärinpäin) onnistui loistavasti, juoksin itseasiassa nopeasti portaat ylös!(lähde: Diary 20.06.13)

Kommentti: Ei muuten onnistunut. Haastattelemamme silminnäkijä puhui lähinnä kompuroinnista. Lisäksi väärinpäin juoksu ei kuulemma ollut edes suunniteltu, vaan pikemminkin liiallisen kännin (tai vastaavan) aiheuttama. 

En ole raiskaaja, en tappaja, en ryöstäjä, enkä mikään väkivaltarikollinen. Kuka tahansa vähänkin älykkäämpi ihminen ymmärtää tämän asian, uusimmassa Seiskassa on haastatteluni. (Lähde:  Diary 13.6.13)

Kommentti: Huoh! Tästä täysin ansaitusta tuomiosta on jauhettu jo niin paljon, ettei vaan jaksa enää kommentoida. Todettakoon nyt kuitenkin sen verran, että sinä Johanna olet väkivaltarikollinen. Tilaa vaikka oma rikosrekisteriotteesi. Vähänkin älykkäämpi ihminen ymmärtää tämän.  Todennäköisesti siis sinä et.

.....jos kävisi nyt niin että pahimmassa tapauksessa joutuisin vankilaan, kärsisin ensikertalaisena kolmasosan tuomiosta eli 20 päivää....(Lähde: Diary 6.5.13)

Kommentti: Väärin tässäkin kohtaa! Johanna, sinä joudut vankilaan, sillä ainakaan meidän tietoomme ei ole tullut, että olisit moittinut saamaasi tuomiota muuten kuin blogissasi/Seiskan sivuilla. Sitä paitsi, kärsit tuomiosta ensikertalaisen n. puolet, olettaen että osaat käyttäytyä. Jos et, kärsit sen kokonaan. Joten tulet kärsimään sen kokonaan. Lisäksi sinulla on tuloillaan ainakin kaksi väkivaltarikoksesta käytävää oikeudenkäyntiä, joten tuo 60 päivää saattaa vielä muuttua. Ylöspäin.  

Julia ei myöskään ole koskaan sanonut, että "me olimme ottaneet amfetamiinia". (lähde: Diary 6.5.13)

Kommentti: Onpas sanonut. Todisteet löytyvät Julian kuulustelupöytäkirjasta. Hänen allekirjoittamanaan. 

Soitin Lampelalle suoraan ja hän esitti kauhistunutta, hän ei kuulemma tiennyt tuomiostamme mitään ja pitää minua ja siskoani hyväsydämisinä ja herttaisina tyttöinä. (Lähde: Diary 6.5.13)

Kommentti: Et muuten soittanut. Tämä on fakta. Ja Heikki ei todellakaan pidä teitä hyväsydämisinä eikä herttaisina tyttöinä. Tämäkin on fakta. Emme ymmärrä miksi Lampela valehtelisi.

Pari päivää sitten olin Herttoniemen puistossa viettämässä iltaa ja Metrotuotannon sairas pässi toimittaja ryömi jotain puskia pitkin valokuvaamaan minua!!!! Onneksi ohi sattui kävelemään joku mies dopermannin kanssa, ja mies otti paparazzin järjestelmäkameran ja heitti sen jonnekin pusikkoon, ei ole tietoa missä se on. (Lähde Diary 6.5.13)

Kommentti:  No niin! Nyt lähtee! Täytynee oikeastaan lähes nostaa hattua sille, että yhteen kappaleeseen on saatu mahtumaan noin paljon asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Ensinnäkin; olit juomassa pussikaljaa, jota sitäkin pummailit "uusilta ystäviltäsi". Ohi kävellyt mies, jolla oli kamera, ei ole Metropolin kuvaaja puhumattakaan siitä, että hän olisi toimittaja. Mitään miestä dopermannin kanssa ei ollut, se olit sinä, joka raapimisen ja riehumisen jälkeen paiskasit kameran pusikkoon, josta se löytyi kyllä. Koko sopasta sinua odottaa poliisikuulustelut. Joten koita kohtuullisen äkkiä keksiä joku hyvä selitys. Sinullahan, joka et ole tunnetusti mikään väkivaltarikollinen, on alla jo tuo 60 päivän kakku väkivallasta.

Peruutin tämän illan Kauhavan keikkani (lähde Diary 6.5.13)

Kommentti: Etkä peruuttanut. Et vaan ilmestynyt paikalle. Josta ravintoloitsija kiittää sinua suuresti. Hän joutui palauttamaan lippurahat sinun "glamourshowsta" maksaneille asiakkaille. Ja arvaapa, tilataanko sinua enää tänne(kään).

No joo, kuten huomataan, pelkästään kolmen päiväkirjapäivityksen pohjalta saadaa kasaan aikamoisen pitkä blogi. Siksipä lienee aivan turha kerätä näitä "muunneltuja totuuksia" tämän enempää. Mutta ihan harrastuksen vuoksi, otetaanpa vielä patri esinntymistä:

Saimme nyt myös 2 päivän keikan Kotkan meripäiville heinäkuun loppuun!( Lähde: Diary 02.04.13)

Kommentti: Ettekä saanu. Te ette esiinny Meripäivillä. Itseasiassa, te ette pääse edes koko huvialueelle porttikieltonne johdosta.

Ensinnäkin meillä on Hovirinnan rantaravintolan kanssa kaikki asiat sovittu ja kunnossa. Olen esiintymässä päätähtenä heidän ensi syksyn festivaaleillaan. (Lähde: Diary 14.05.13)

Kommentti: Mitään ei sovittu. Sinä et esiinny syksyn festivaaleilla ollenkaan, puhumattakaan siitä, että olisit "päätähti". Itseasiassa, sinulla saattaa olla vaikeuksia päästä koko huvialueelle, vaikka virallista porttikieltoa ei olekaan annettu.

 Kuten jo alussa todettu, tässä kirjoituksessa tuskin mikään yllättää hevinäätiä, mutta ajattelimme kerätä (osan) jutuista, joita laalaa -maassa pidetään totuutena ihan vaan satunnaisille lukijoillemme. Pääsimme peräti kolme Diary -päivitystä, kunnes tarinaa alkoi olla sen verran, että näistä valheistä/totuuden uudellenmäärityksistä, olisi pitänyt tehdä jatkokertomus, mikäli ne kaikki olisi halunnut saada kirjatuksia. Tämä riittäköö tällä erää. Lopuksi haluamme jättää mieliinne muhimaan muutaman Johanna Tukiaisen kuolemattoman lauseen. May the force be with you!

.....yhden kerran vahingossa ehdin laskea alas, enkä päässyt enää ylös, piti sukset ottaa pois ja kävellä rinne alas.. (lähde: Diary 30.03.13)

Siis minulla katkeaa tietyssä kohtaa täysin muisti (juhannuksena 2011 suom. huom.), eikä sellaista ole koskaan tapahtunut aiemmin (lähde: Diary14.05.13)

 

.....periaatteen vuoksi otin kuitenkin senkin tietysti vakavasti, ei keneltäkään ihmiseltä saa varastaa mitään.... (lähde: Diary 22.03.13)